KummaJuttu!

Pakko avautua taas kerran tästä aiheesta. Suomennan nyt vapaasti yhden löytämäni kuvauksen Coral Castlen rakentajasta Ed Leedskalninista. Painot on jenkkiasteikolla, en jaksanut ruveta laskemaan oikeita lukuja. Pieniä virheitä saattaa suomennoksessa olla, mutta toivottavasti tämä auttaa minua ja muitakin kiinnostuneita tajuamaan paremmin Coral Castlen arvoitusta.

——

Miten on mahdollista, että pienikokoinen hintelä mies, yksin työskennellen ja käyttäen vain alkeellisia työkaluja on voinut louhia, leikata, viimeistellä ja rakentaa linnan miljoonien tonnien painoisista kalkkikivistä? Ja miten hän on onnistunut asettelemaan kivet, joista osa painaa jopa 30 tonnia, äärimmäisellä tarkkuudella ilman laastia?

Coral Castleksi tai toisinaan maailman kahdeksanneksi ihmeeksi kutsuttu linna sijaitsi alunperin Floridassa 1920-luvulla. 1930-luvulla linnan rakentaja Ed Leedskalnin siirsi (yksin) koko rakennelman sen nykyiselle sijainnille (Homestead Floridaan). Leedskalnin oli Latvialainen maahanmuuttaja, ystävällinen ja kohtelias mies, jolla oli vain neljännen asteen koulutus. Silti hän oli nero. Hän oli taitava sähköinsinööri, joka oli tehnyt laajoja tutkimuksia elektromagnetismin parissa. Hän tuotti itse käyttämänsä sähkön ja esitteli mielellään laitteitaan naapureilleen. Edvard kirjoitti viisi kirjaaa. Hänen ensimmäinen kirjansa, Magnetic Current, julkaistiin vuonna 1945. Kirja on Edin kryptisesti kirjoitettu kuvaus magnetismin ja sähkön laeista, joiden avulla hän rakensi Coral Castlen.

Aina kun Edvard Leedskalninilta kysyttiin miten hän rakensi Coral Castlen, hän vastasi: “Se ei ole oikeastaan vaikeaa. Salaisuus on vain tietää miten.” Hän selitti jopa näkevänsä esineissä valoja (beads of light), joiden hän kertoi olevan luonnon magnetismin ilmentymiä. Hän sanoi, että tiedemaailmalla on väärää tietoa atomien rakenteesta ja sähköstä. Hän sanoi, että kaikki olemassaoleva muodostuu kolmesta peruselementistä: pohjois- ja etelänapaisuuksista sekä materian neutraaleista hiukkasista (neutral particles of matter). Hän väitti “keksineensä uudelleen” painon, mittaamisen ja vipuvoiman lait. Edvard Leedskalnin totesi, että nämä lait sisälsivät myös maan ja taivaan väliset suhteet (involved the relationship of the Earth to celestial alignments). Näiden ylimalkaisten selitysten lisäksi Edvard ei juuri muuta kertonutkaan.

Edin tekemissä Coral Castle -esitteissä sanottiin: “Olen saanut selville pyramidien salaisuuden ja tiedän miten egyptiläiset ja muinaiset rakentajat Perussa, Yucatanissa ja Aasiassa rakensivat ja nostivat massiivisia, tonnien painoisia kivirakennelmia vain alkeellisilla työkaluilla”.

Edvard Leedskalnin oli eristäytyvä ja hyvin tarkka yksityisyydestään. Hän salasi tarkasti työskentelymetodinsa. Hän teki töitä vain öisin. Hän aavisti, jos ihmiset yrittivät hiipiä yöllä hänen työmaalleen. Tällaisissa tilanteissa hän lopetti työskentelyn ja jatkoi vasta kun tunkeilijat olivat poissa. Kuitenkin jotkut ihmiset väittivät onnistuneensa näkemään vilauksen hänen työskentelystään. Yksi henkilö väittää nähneensä kivien liikkuneen itsestään. Edin naapuri kertoi Edin laulaneen kiville ja pitäneen samaan aikaan käsiään kivien päällä. Ryhmä nuoria todisti nähneensä kivien leijuneen ilmassa kuin vetyilmapallot.

Edvard Leedskalnin nautti esittelykierrosten järjestämisestä Coral Castlessa. Hän laskutti näistä esittelyistä 10 centtiä. Kun häneltä kysyttiin miksi hän rakensi linnan, hän vastasi aina: “Jonain päivänä minun sweet 16 sapuu”. Kun Ed oli 26-vuotias, hänen tuleva moriammensa Agnes Scuffs, peruutti häät vain päivää ennen hääpäivää. On kuitenkin epäilyksiä siitä, ettei Agnes ollut Edin mainitsema “Sweet 16″. Tämä johtui mm. siitä, että aina kun häneltä kysyttiin mikä sweet 16 on, hän katsoi taivaalle kuin olisi transsissa.

Kun Ed järjesti Coral Castle -kierroksia, hän selitti rakenteita yksityiskohtaisesti. Yksi hänen uskomattomimmista töistään oli obeliski-monoliitti, joka painoi lähes 30 tonnia, kaksi kertaa enemmän kuin yksikään kivi Gizan suuressa pyramidissa. 40 jalan korkuisena se oli myös korkeampi kuin Stonehenge. Tämänkin hän louhi ja pystytti yksin. Hän leikkasi valtavia kiviä uskomattoman monimutkaisiin muotoihin. Hän rakensi mm. keinuvat kivituolin, joka painoi kolme tonnia. Silti tuolia pystyi keinuttamaan sormen voimalla. Hän loi spiraalimaisen portaikon yhdestä kivipalasta. Portaikko johti maanalaiseen jäähdytystilaan. Yksi hänen saavutuksistaan oli 5000 paunan, sydämen muotoinen kalkkikivipöytä, jonka keskellä kasvoi punaisena kukoistava tähtikukka.

Monet hänen kivistään oli aseteltu astronomisesti ja ne liittyivät yhteen suureen arkkitehtoniseen kokonaisuuteen, joka perustui matematiiseen ja astronomiseen tietoon. Hän loi myös 30-tonnisen teleskoopin, joka nousi 25 jalan korkeuteen ja oli suunnattu tarkasti Pohjantähteen. Ed rakensi toimivan aurinkokellon, joka oli kalibroitu talvipäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen keskipäivän mukaan. Kello toimi kahden minuutin tarkkuudella. Yksi labyrintin osa sisälsi kolme 18-tonnista kalkkikivilohkaretta, joista yksi kuvasi nousevaa, yksi laskevaa ja yksi täyttä kuuta (first quarter, last quarter and in full). Ed teki veistoksia myös Marsista ja Saturnuksesta renkaineen sekä samankeskisiä kalkkikiviympyröitä, jotka kuvasivat aurinkokuntaa.

Ehkä vaikuttavin edin veistoksista oli valtava yhdeksän tonninen kivinen ovi, jonka läpi hän porasi kahdeksan jalan pituisen reiän pituussuunnassa. Ovi oli niin tarkasti mitoitettu, että reikä oli tismalleen kiven painonjakauman keskipisteessä. Edvard sovitti oven akselille, joka lepäsi autosta otetun rattaan päällä. Ovi oli niin tarkasti tasapainotettu, että sen pystyi avaamaan viisivuotias lapsi yhdellä sormella. Nykypäivän insinöörit, jotka käyttävät tarkkoja lasertyökaluja ja tietotekniikkaa, olisivat kovan haasteen edessä, jos yrittäisivät toistaa tämän insinöörityön taidonnäytteen.

Eräs paikallinen urakoitsija palkatiin leikkaamaan kivi Edin louhokselta. Vaikka hän käytti timanttikärkistä tehosahaa ja 600-hevosvoimaista nosturia, hänellä oli silti vaikeuksia liikuttaa pientä kivilohkaretta. Edvard oli leikannut valtavat kivet luoden ensin neljä pystysuuntaista sivua ja sen jälkeen hän leikkasi ne horisontaalisesti irrottaakseen kiven osat toisistaan. Tähän palkattu urakoitsija ei kuitenkaan pystynyt.

Eräänä yönä ryhmä vandaaleita hyökkäsi Edvardin kimppuun Coral Castlessa, koska he luulivat löytävänsä sieltä aarteen. Hyökkäys maksoi melkein Edvardin hengen. Hyökkäyksen motivoimana Ed siirsi koko Coral Castlen kymmenen mailin päähän, Homestead Floridaan. Ed palkkasi rekkakuskin auttamaan häntä kolmen miljoonan paunan kivimassan raahaamisessa. Mutta aina kun lastia alettiin nostamaan kyytiin, Ed vaati kuljettajaa katsomaan muualle.

Edvard Leedskalninin kerrottiin laulaneen kiville samalla kun hän nosti kivet leijumaan. Jos nykypäivän johtavat fyysikot ovat oikeassa ja mieli ja materia ovat perusolemukseltaan samaa, onko mahdollista käyttää tätä “transcendental essence” äänen avulla? Onko mahdollista, että värähtelyn ja kiinteän äänikentän avulla voidaan mitätöidä painovoiman vaikutus? Käyttikö Ed omaa “transcendental essence” äänen kautta? Oliko tämä Edvard Leedskalninin salaisuus?

Edvard Leedskalnin kuoli vuonna 1951 aliravitsemukseen 64 vuoden iässä. Hän ei koskaan paljastanut salaisuuttaan. Ainoa ilmeinen vihje, jonka hän jätti oli kyltti, joka löydettiin hänen sänkynsä yläpuolelta. Siinä luki: “Universumin salaisuus on 7129 / 6105195″

Tämä artikkeli on poimittu sivulta www.amazingabilities.com (ilmainen kirja ihmisen selittämättömistä kyvyistä: röntgennäöstä, levitaatiosta, telepatista, yli 250-vuoden iästä, 65 vuoden syömättömyydestä jne)

This entry was posted on 08.10.2009 at 00:32 and is filed under Uncategorized. You can subscribe via RSS 2.0 feed to this post's comments. You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.