Ajatuksia Jonesista

Itse olen aina katsellut hieman kummastuneena Alex Jonesin roolihahmoa ja showta, jota hän (väitetysti itse) pyörittää. Muistaakseni liityin johonkin Prisonplanetin vai oliko se ollut Infowarsin postituslistalle aika pian 9/11-tapahtumien jälkeen, koska aloin noihin aikoihin alitajuisesti tajuamaan, että maailma ei sittenkään ole ihan sellainen kun meille kerrotaan. Puhutaan nyt siis jostain 2000-luvun alkupuolesta. Ihmettelin kyllä, kun mitään ei liittymisen jälkeen kuulunut, mutta en siihen sen enempää kiinnittänyt huomiota. Email-osoitteetkin vaihtui tuohon aikaan aika usein. Myöhemmin tuli tietysti YouTubet ja muut ja homma on edennyt aika huimiin mittasuhteisiin. Itse heräsin lopullisesti näihin aiheisiin vasta 2009, jolloin aloin pitämään tätä blogia.

Mutta palataan aiheeseen eli Alex Jonesiin ja hänen massabannaukseen. Se, että kaveri heitetään pihalle samana päivänä kaikista mahdollisista kanavista vuosien vouhotuksen jälkeen, kertoo vain siitä minkä kaikki täysijärkiset jo tiesivätkin. Eli Internet ei ainakaan enää ole avoin yksityisten ja yksityisten yritysten pyörittämä vapaa alusta vaan silläkin on omat “hidden handinsa”, jotka voivat tehdä yhteisiä isoja muutoksia siihen mitkä asiat sieltä löytyy ja mitkä eivät. Ei mitään uutta siis. Enemmän olen miettinyt sitä miksi tämä haluttiin tällaisella show-tyylillä tuoda esiin. Minkä shakkinappulan liikuttaminen tämä oli ja mikä on seuraava siirto? Hajota ja hallitse? Problem, reaction, solution? Mikä on lopullinen tavoite?

Valtamedia on vetänyt otsikoita mm. siitä, että Alex Jones on se henkilö, joka on loukannut Sandy Hook -kouluammuskelun uhrien perheitä epäilemällä tapahtuman virallista tarinaa. Huoh. Niin… Mitenköhän tähän suhtautuisi? Lukuisat ammuskelut, terroriteot ja ns. “onnettomuudet” alkavat ikävä kyllä vaikuttaa vaihtelevasti epäilyttäviltä, jos niitä pohtiessa rohkenee kiinnittää huomiota johonkin muuhunkin kuin valtamediassa kerrottuun narratiiviin. Osa on varmasti tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa, mutta silti monessa tapauksessa pöydälle jää asioita, joita ei oikein voi sivuttaa. Ja aika usein lopputuloksena on fiilis, että “joku tässä hommassa haisee”.

Näiden huomioiden vähättely ja koko keskustelun poissaolo valtamediasta aiheuttaa juuri sen, että nettiin syntyy eri tasoisia totuus-sivustoja kuin sieniä sateella. Jos asioista ei puhuta eikä media tee sitä työtään, joka niille täydellisessä maailmassa kuuluisi, asiat käsitellään sitten toisella tavalla. Eihän siinä mitään outoa ole. Paska ja varsinkin sen peittely nousee aina pinnalle. Ikävänä puolena tässä on se, että totuutta takaa ajavien sivustojen (tämä blogi mukaanlukien) laatu on hyvin vaihtelevaa. Ja kun soppaan yhdistetään vielä päivänselvät disinformaatioot ja misinformaatiot niin homma menee aika sotkuiseksi.

Itse en väitä tietäväni mitä oikeasti tapahtui Jenkkilässä 11.9.2001… tai Sandy Hookissa tai Lontoossa… tai Pariisissa tai Venäjällä tai missään muuallakaan. Mutta sen olen omin silmin havainnut, että tietyistä asioista ei julkisesti haluta puhua. Niistä aiheista voi korkeintaan pitää jotain blogia… ainakin vielä toistaiseksi. Nähtäväksi jää miten kauan.

Leave a comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *