Month: January 2019

Katselin vähän aikaa sitten Netflixistä dokumenttisarjaa nimeltä Dirty Money (Likainen Raha). Monet sen jaksoista käsittelee rikoksia, joiden takana on ollut jonkunasteinen salaliitto. Sarja on jo vuoden vanha, mutta jos joku ei sitä vielä ole nähnyt niin suosittelen ainakin sarjan neljää ensimmäistä jaksoa.

Dirty Moneyn ensimmäisessä jaksossa kerrotiin saksalaisten autonvalmistajien salaliitosta, jonka avulla huijattiin päästömittauksia ja saatiin myytyä maailmalle tolkuton määrä jopa satakertaisesti ilmoitetut päästöt ylittäviä autoja. Suomessa tämä salaliitto tunnetaan nimellä ”Volkswagenin päästöhuijaus”. Hmm.. No onhan tuo ”huijaus” sellainen vähän mukavampi nimitys eikä tarvitse sitten leimautua salaliittoihin uskovaksi, jos aiheesta sattuu vaikka puhumaan työkavereilleen.

Muutkin Dirty Moneyn alkupään jaksot oli ajatuksia herättäviä ja ne maalasivat kuvaa tavallisista ihmisistä, jotka eivät toimi millään tasolla moraalin tai etiikan ohjaamana vaan laskelmoivan kylminä pelaajina, joille ainoa päämäärä elämässä on rahan tekeminen.

Mutta onko edes väärin myydä piilokuluja sisältäviä pikavippejä rahaongelmaisille ja tulla sitä kautta miljardööriksi, jos laki ja sen porsaanreiät kyseisen toiminnan mahdollistavat? Onko mitään pahaa ostaa lääkeyhtiötä ja nostaa niiden valmistamien lääkkeiden hintaa monisata-kertaiseksi voittojen maksimoimiseksi potilaista välittämättä?

Yksi Dirty Moneyn jaksoista käsitteli HSBC-pankkia ja sitä miten se pesi Meksikon huumekartellien ja terroristien rahaa täysin tietoisesti lakia rikkoen. Mutta ei kai ketään nyt sentään tuomita pidä siitä, jos jotain huumesotaa ylläpidetään jossain jumalan selän takana..? Varsinkaan jos pankilla on varaa maksaa vähän isommat rapsut omasta laittomasta toiminnastaan..

Viime päivinä Suomessa on kohistu vanhustenhoidosta ja sen laadusta. Siitäkin tuli taas mieleen tämä aihe. Kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän alla toimivien yritysten perusperiaate on tuottaa voittoa omistajilleen. Kaikista sivuvaikutuksista voi sitten itkeä lopun ikäänsä, nostattaa mediaseksikkäitä kohuja vaalien alla tai tehdä vaikka tällaisia Dirty Money -tyyppisiä dokumentteja. Mutta muuttuuko sen seurauksena mikään?

Elämmekö oikeasti tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa talousjärjestelmässä?

En ole aikoihin katsonut mitään uusia elokuvia tai sarjoja. Eilen tuli kuitenkin katsottua paljon huomiota herättänyt elokuva Bird Box. Enkä yhtään yllättänyt, että sen alkukohtauksessa oli taas mielenkiintoisia symbolisia viittauksia.

Elokuva alkaa siitä, että päähenkilö kulkee (hengenvaarassa) silmät sidottuna kohti venettä askeleita / merkkejä laskien. Ja yllättäen niitä oli tasan 33. Taas kerran! Sama numero toistuu todella monissa elokuvissa.

Niille, jotka eivät tiedä mihin numero 33 ja silmien sitominen voisi liittyä, tässä yksi linkki aiheesta: Vapaamuurariprinssit – Princes of Masonry

Toisaalta onhan tuo numero 33 muutenkin kuin vain vapaamuurareille tärkeä. Jeesus kuoli 33 vuotiaana, ihmisen selkärangassa on 33 nikamaa ja jotkut jopa tulkitsevat, että koko Jeesus-tarina liittyy ihmisen tietoisuuden syntymään. Noh – oli miten oli niin taas kerran tämä numero hyppäsi silmille epäilyttävän tarkoitushakuisesti. Ehkä se oli taas yksi tuhansista sattumista… kaikki on mahdollista.

Tietysti koko elokuvan läpi kantava teema silmien avaamisesta ja pelosta on pohdiskelun arvoinen. Samoin kuin se mitä joki elokuvassa mahdollisesti symboloi ja mihin se elokuvassa johti. Päälisin puolin vähän hömpähtävä pätkä, mutta jos tarinaa lähtee pohtimaan allegorisesti niin kyllähän siitä syvyyttä löytyy. Kreikkalainen mytologia tuli mieleen pariinkin kertaan, vaikka en siitä yksityiskohtia kovin paljoa muistakaan. Mount Olympus, Styx jne…

Vuosi on vaihtunut ja KummaJuttu -blogi on jälleen pystyssä. Pieni joululomien tuumaustauko ei tuonut mitään kuningasideaa millä tämän sivuston konseptia lähtisi parantamaan, joten jatketaan suunnilleen samoilla linjoilla. Pyrin siis jatkossakin kirjoittamaan kiinnostavista ja kummallisista aiheista. Tärkein julkaisukriteeri on se, että aiheen täytyy jollain (vaikka synkronistisella) tasolla puhutella itse kirjoittajaa. Tavoitteena on myös auttaa lukijoita tarkastelemaan erilaisia aiheita uusista näkökulmista.

Vanhat jutut pidän toistaiseksi taas poissa linjoilta, koska näin saan hyvän tekosyyn käydä niitä läpi kriittisesti tarkastellen ja palauttaa näkyviin ne, jotka vielä vaikuttavat ajankohtaisilta. Tai ehkä saan kipinän kirjoittaa niistä aiheista uudet jutut. Katsotaan mihin aika ja innostus riittää.

Tänä vuonna tulee muuten kuluneeksi tasan 10 vuotta siitä kun tämä blogi sai alkunsa. Vuonna 2009 kirjoitin jutut vielä osaksi toista blogia, mutta jo seuraavana vuonna varasin tälle aihepiirille oman domainin (kummajuttu.fi). Siitä lähtien tästä osoitteesta on löytynyt mitä kummallisempia huomioita aiheista, jotka loistaa poissaolollaan tavallisista kahvipöytäkeskusteluista.

Pidemmittä puheitta – tervetuloa takaisin Kummien Juttujen pariin!