Alma Mater, New York

Oletteko koskaan miettineet miksi eduskuntatalon julkisivussa on 14 pylvästä ja niiden yläpuolella 15 ikkunaa?

Pylväiden väliin jää 15 kulkuaukkoa. Tuo 14 pylvään merkitys on mietityttänyt itseäni välillä, koska tismalleen sama määrä (14 pylvästä) löytyy myös istuntosalista. Kai sillä joku merkitys täytyy olla, jos se on näin näkyvästi esillä sekä sisä- että ulkopuolella?

Yksi aika tärkeä yksityiskohta istuntosalissa on se, että salissa on yhteensä 33 kaarevaa pöytää – 3 edessä ja 30 takana. Edessä on virkamiesaitio, puhemiehen pöytä ja hallituksen aitio. Kansanedustajat istuvat taaempana 30 pöydässä, jotka on jaettu kahteen 15 pöydän ryhmään. Puolet on oikealla puolella (oikeisto) ja puolet vasemmalla puolella (vasemmisto). Onko numero 33 sattumaa? Mitä olette mieltä?

Pylväiden lukumäärää ihmettelemällä päästäänkin näppärällä aasinsillalla New Yorkiin ja Butlerin kirjastoon, jossa tuntuu olevan arkkitehtonisesti jotain varsin tuttua:

Tarkempi kuva tuosta kirjastosta löytyy täältä. Miksi molemmissa rakennuksissa on juuri 14 pylvästä ja 15 ikkunaa niiden yläpuolella? Voiko tässä olla viittaus Tarotin ison arkanan korttiin 14, joka kuvaa vastakohtien yhdistymistä? Kortin nimi on “kohtuus”.

Samaahan siellä eduskunnan istuntosalissakin tehdään eli sekoitetaan vastakohtia – vasemmiston ja oikeiston näkemyksiä. Istuntosalin voi nähdä myös vertauskuvana ihmisen aivoille, jossa on vasen ja oikea aivolohko.

Entä voitaisiinko pylväiden lukumäärällä viitata 7 + 7 -symboliikkaan? Seitsemän pylvästä vasemmalla ja seitsemän oikealla… Tällöin viitattaisiin pyhään lukuun seitsemän, josta EES-blogissa oli juttua otsikolla Kalevala – osa 5: Seitsemän munaa.

Pylväistä oli juttua samassa blogissa otsikolla Muinaiset viisaat – osa 13: Pyhät pylväät.

Niin ja Eduskuntatalo tosiaan sijaitsee “Arkadianmäellä”. Siitäkin aiheesta oli juttua EES-blogissa otsikolla: Eduskuntatalo.

Mitä olette mieltä? Mikä on oikea perimmäinen (lue: esoteerinen) syy pylväiden lukumäärälle?

Tämä kaikki oli kuitenkin vain pohdiskelua ja pohjustusta itse jutun aiheeseen. Tuota äsken mainitsemaani Butlerin kirjastoa vastapäätä nimittäin sijaitsee Columbian yliopiston rakennus (Low Memorial Library / Visitor building), jonka edessä sijaitsee veistos nimeltä “Alma Mater”. Wikipediassa veistosta kuvataan sanoilla Alma mater, or “nourishing mother”.

Teoksen nimi tulee latinan kielestä. Sana Mater tarkoittaa tietysti äitiä ja Alma viittaa hoivaamiseen. Almahan on Suomessakin ihan yleisesti käytetty tytön nimi. Nimen etymologisista taustoista löytyy lisätietoa Wikipediasta. Suomalaiset tuntevat Alma-nimen myös yrityksestä Alma Media.

Mutta jos mietitään sitä veistosta… Mitä teille tulee mieleen veistoksesta, jolla viitataan äitiin ja jossa istuu naishenkilö oikeassa kädessään kallistunut sauva ja jonka mekon alta pilkistää toinen jalka? Autetaan hieman:

Tarotin ison arkanan kortti numero 3 (Hallitsijatar) on universaali äitihahmo. Hän pitää oikeassa kädessään kallistunutta sauvaa ja hänen mekon alta pilkistää toinen jalka.

Hallitsijattaren istuimessa nähdään Venuksen symboli. Almaa on käytetty myös Venuksen lisänimenä.

Although alma (nourishing) was a common epithet for Ceres, Cybele, Venus, and other mother goddesses, it was not frequently used in conjunction with mater in classical Latin.[7] In the Oxford Latin Dictionary, the phrase is attributed to Lucretius’ De rerum natura, where it is used as an epithet to describe an earth goddess:

We are all sprung from that celestial seed,
all of us have same father, from whom earth,
the nourishing mother, receives drops of liquid moisture

Wikipedia

Jos verrataan korttia ja veistosta, voi myös huomata, että toisella on päässään kruunu, jossa on 12 tähteä (viittaus 12 eläinradan merkkiin) ja toisella on päässään seppele. Seppeleen symbolisista tasoista on ollut paljon juttua EES-blogissa, jossa on analysoitu Helsingissä sijaitsevien patsaiden symboliikkaa. Yksi juttu, jossa aihetta käsitellän on otsikolla Runebergin patsas. Usein seppeleellä viitataan jumaltar Nikeen, mutta sillä voi olla myös muita symboliikan tasoja.

Mielestäni oleellista on huomioida myös se, että veistos sijaitsee Columbia Universityn edessä. Sanalla Columbia viitataan Daavidiin. Tästä voi lukea myös EES-blogista: Aton-kultti – osa 7: Daavid

Yksi mielenkiintoinen lisähuomio veistoksesta: Siihen on kätkettynä pöllö:

Wikipedian mukaan tämä pöllö symboloi viisautta. Jeps. Se se vasta kannattaakin kätkeä mahdollisimman hyvin 😀 Jos ette tiedä mihin tällä pöllöllä viitataan, pyydän jälleen kääntymään EES-blogin puoleen: Ateena ja Athene.

Illuminatin jäseniä kutsutaan nimellä “Minervals”, jolla viitataan Neithiin pohjautuvaan Athene-jumalattareen. Athenen tunnus on pöllö – symboli jota “Eliitti” käyttää hyvin paljon eri yhteyksissä. –Eliitin esoteeriset symbolit

Rakennus, jonka edessä tämä veistos seisoo, on muuten tehty jotakuinkin samanlaisella sapluunalla kuin Helsingin tuomiokirkko. Se on ilmakuvasta katsottuna ristinmuotoinen ja sen keskellä on kupoli.

Culumbian yliopisto:

Helsingin tuomiokirkko:

Yhdennäköisyys jatkuu myös niin pitkälle, että rakennuksesta laskeutuvien portaiden alapäässä nähdään katuun kuvioituja neliöitä. Lisäksi molempien rakennusten neljä julkisivua on koristeltu pylväillä.

Tuon Columbia University rakennuksen pylväiden määrä joka suuntaan on muuten 10 kpl. Myös katuun tehtyjä ruutuja on 10. En tiedä onko sillä oikeasti haluttu viitata mihinkään, mutta englanniksi numero 10 (ten) – tai “a ten” viittaa Atonismiin. Samaan mistä Ateenan kaupunki on saanut nimensä.

Ateenasta lisätietoja EES-blogissa: Ateena ja Athene

Tuomiokirkosta lisää juttua samassa blogissa: Senaatintori – osa 4: Helsingin tuomiokirkko

Atonismistä myös juttua tuolla tutuksi tulleessa paikassa: Aton-kultti – osa 1: Hyksos-kuninkaat

Columbia universityn vierellä olevat kaksi rakennusta (Earl hall ja St. Paul’s Chapel) olisi myös kiinnostavia tutkittavia, mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi asiaa yhteen juttuun. Kannattaa myös huomioida, että Helsingin tuomikirkon vieressä sijaitsee Suomen kansalliskirjasto. Pitääkin käväistä siellä joku päivä.

3 thoughts on “Alma Mater, New York

  1. Hitsin hyviä postauksia, jälleen kerran! Pari lisähuomiota:
    Tuosta Columbian yliopiston vierailijakeskuksesta tulee itselleni väistämättä mieleen Epsteinin saaren temppeli-rakennus. Tämä johtuu paitsi Epsteinin temppelin muodosta, mutta myös siitä, että senkin edustalta löytyy punavalkoiset laatoituskuviot. Ja noiden Epsteinin temppelin edustalta löytyvien laatoituskuvioiden yhdennäköisyydesta Alma-median logon kanssa olenkin maininnut jo aiemmin täällä blogisi kommenttiosiossa! Nyt kun sama laatoitus nousee uudestaan esille toisen Alman yhteydessä, alkaa vaikuttaa siltä ettei kyse olekaan enää ihan pienestä sattumasta. Ehkäpä punavalkoisen laatoituksen todellinen merkitys vielä jonakin päivänä selviää meille tavallisille profaneillekin.

    Ja tosiaan nuo mainitsemasi Earl hall sekä St. Paul’s Chapel tuovat yhdessä Visitors Centerin kanssa väistämättäkin mieleen Gizan ikoniset kolme pyramidia, ja sitä kautta taas Orionin tähdistön sekä mm. Apollo-lentojen logon.

    Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *