Mercuria

Satuin joku aika sitten käymään Martinlaaksossa ja huomasin siellä oppilaitoksen, joka kantoi Merkuriukseen viittaavaa nimeä (Mercuria). Merkurius sopii hyvin Kauppaoppilaitoksen symboliksi sillä se on mm. kaupankäynnin jumala (ks. Wikipedia).

Tarkemmin katsottuna myös oppilaitoksen logossa näkyy jotain varsin tuttua eli päähine, jossa on siivet.

Kun Perseus sai jumalilta varusteita, hän sai kilven, miekan ja kypärän lisäksi myös Hermeen siivekkäät sandaalit. Sandaaleja ei ole laitettu Ehrensvärdin hautaan, mutta nuo Hermeen patsaista ja kuvista tutut siivet kantapäissä löytyy tarotin Maljojen Ritari -kortista. Joissain Perseuksen patsaissa ja kuvissa näkee Hermeen siivet myös kypärässä. Kaikesta päätellen Rider-Waite-pakan kuvituksessa Maljojen Ritarin esikuva on ollut juuri Perseus. – Eliitin Esoteeriset Symbolit

Mercurian logossa on myös hyvin pitkälti samaa ideaa kuin Jyväskylän vaakunassa, jossa on vene ja merkurion sauva. Jopa nuo siivet on tehty samaa muotokieltä mukaillen.

9 thoughts on “Mercuria

  1. Muistankohan ihan väärin, vai oliko myös Kauppakorkeakoulun Töölössä sijaitsevan rakennuksen seinässä kuva kaupankäynnin jumala Merkuriuksesta?

    Reply

  2. Hyvä huomio tuo kaupankäynnin jumaluus (lisäsin juttuun). Jotenkin itselläni oli vain mielessä varkaat, kun juuri päivitin Back to the Future -leffan analyysiä tuon osalta. Noh, kaupanteko ja varkaus on tunnetusti aika lähellä toisiaan 🙂

    Reply

    1. Yksi omasta mielestäni kiintoisimmista symboliikan ulottuvuuksista on juurikin tämä lähes loputon monitulkintaisuus. Tajusinpahan muuten myös viimein tätä juttua lukiessani, mistä Goscinny sekä Uderzo keksivät siivekäspäisen sarjakuvasankarinsa. Englanninkielisen wikipedian mukaan Ranskassa Mercurius samaistettiin kelttien Moccus-jumalaan, jonka nimi taas viittaa villisikojen metsästykseen… Lapsesta asti on tullut tuotakin ihmeteltyä, mutta nyt viimein ratkesi Asterixin alkuperä:)

      Reply

      1. Aika hyvä. Kiitos oivalluksen jakamisesta! Itsekin joskus mietin tuon sarjakuvan symboliikkaa, mutta eipä tullut mieleen nuo siivet… On tää jännä miten yksi ajatus johtaa toisen henkilön toiseen. Jatketaan hyväksi todetulla linjalla 😀

        Reply

      2. Jäin vielä miettimään, että onko Obelix sitten “narri” ja Idefix sitten se Anubis eli koira…

        Reply

        1. Hyvä huomio, tuskinpa valkoinen koira on päätynyt ihan vain sattumalta sarjakuvaan, jonka päähenkilö omaa noinkin esoteerisen taustan. Ja löytyyhän vastaava henkiopas myös toiselta varsin tunnetulta ranskalais-belgialaisen sarjakuvan johtotähdeltä, nyt kun asiaa rupeaa miettimään. Melkoinen sattuma, etten sanoisi.

          Itseäni askarruttivat jo lapsena myös Asterixin seikkailuissa varsin keskeisessä roolissa olevat druidit, joista yritin etsiä lisätietoja jo silloin, joskin huonolla menestyksellä. Tuostakin kirjasarjasta voisi näin jälkikäteen symboliikka-silmällä katsottuna löytyä vaikka mitä mielenkiintoista. No, saapahan hyvän syy lukea sarjakuvia 😀

          Ja toden totta, tämä lumipalloefekti joka kirjoituksiasi lukemalla käynnistyy, on kyllä aina yhtä veikeä kokemus. “Se tunne kun palaset vain loksahtavat kohdalleen”, kuten McDonaldsin mainoksessa todetaan. Kiitos taas siitä 😀

          Reply

          1. Juu, Tinttiä tarkoitin. Vaan kyllähän se Rantanplankin voisi sopia kuvioihin, jos ajatellaan Lucky Luke narrina.

            Nyt kun vielä tovin pyörittelin tuota Asterixia mielessäni, niin siitäpä taitaakin löytyä koko joukko jumalaisia arkkityyppejä. Caravellix voitanee samaistaa yleiseurooppalaiseen seppä-jumalaan, joka Suomessa tunnettiin seppä Ilmarisena. Senilixillä taas on itseään huomattavasti nuorempi vaimo – seikka joka tuo tässä kontekstissa mieleeni Väinämöisen pyrkimykset saada itseään huomattavasti nuorempi Aino vaimokseen. Obelix kannattelee raskaita taakkoja selässään kuin Atlas konsanaan. Meren antimiin kiinteästi sidoksissa oleva Amaryllix taas voisi viitata vesien jumalaan, joka Suomessa tunnettiin nimellä Ahti?

            Ei mikään ihme että roomalaiset saavat aina turpiinsa, heillähän on vastassaan jumalaista alkuperää oleva joukkio!

  3. Tuo vene ja Merkurius on yhdistelmänä aika vahvan druidistista:

    http://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/05/kalevala-vainamoisen-veneenveisto.html

    Hermes/Merkurius yhdistetään usein druidismiin. (Tarotin Taikuri-korttissahan on druidi, ja kortin hallitsija Merkurius.) Tämä ilmeisesti johtuu pitkälti Julius Caesarin (jota nyt ei varsinaisesti voi pitää kovin luotettavana lähteenä druidismin suhteen) tulkinnasta. Hänen mukaan druidit palvoivat erityisesti Merkuriusta:

    “They worship as their divinity, Mercury in particular, and have many images of him, and regard him as the inventor of all arts, they consider him the guide of their journeys and marches, and believe him to have great influence over the acquisition of gain and mercantile transactions.”

    Tämä on aika tyypillinen esimerkki roomalaisten tavasta selittää kaikki asiat roomalaisittain. Oletettavasti Caesar teki tulkinnan, että druideille tärkeä Lugh-jumala oli vastine Merkuriukselle. Syy tähän oli Lughin maine “kaikkien taitojen mestarina”, mikä muistuttaa vähän Merkuriuksen roolia roomalaisessa mytologiassa. Tosiasiassa Lugh oli auringonjumala.

    Suomalainen vastine Lughille on tietenkin “kaikkien taitojen mestari” Väinämöinen. Ja kuten todettu, veneen veistäminen kuuluu osana Väinämöisen tarinaan. Eli olisikohan näiden suomalaisten vene + hermes -yhdistelmien taustalla myös se ajatus, että sillä viitataan Väinämöiseen?

    “Tietäjä iänikuinen”

    Reply

Leave a Reply to Antero V Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *