David Icke valottaa uusimpien Iran-tapahtumien taustoja. Videon jälkeen vielä linkkejä aiheeseen liittyen.
Wikipedia: Project for the New American Century
Global Recearch: The Neoconservative Hit List: Iraq, Libya and now Syria? A Plan for Global US Military Supremacy
YouTube: General Wesley Clark: Wars Were Planned – Seven Countries In Five Years
En ole ottanut tässä blogissa kantaa ilmastoasioihin kuin muutaman kerran ja olen lisäksi monta kertaa painottanut, että en ota kantaa ilmastonmuutoksen syihin, koska en ole asiaan perehtynyt riittävästi.
Sivustakin aiheen seuraaminen on kuitenkin ollut tuskaista hommaa. Itse olen jättäytynyt keskustelusta sivuun omasta halusta, mutta siinä vaiheessa, kun osallistumiseni pyritään estämään muiden toimesta, nousen kyllä barrikaadeille. Mielestäni tämä raja on tullut vastaan.
Otetaan esimerkiksi vaikka tämän päivän uutinen Ylellä, joka alkaa näin:
Vain yksi prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta tarvitse hillitä. Tulos on piste keskustelulle siitä, onko ilmastonmuutos totta, kommentoi asiantuntija.
Huh huh mikä väite! Ensinnäkin: Kuka oikeasti kiistää ilmastonmuutoksen? En ole vielä tähän päiväänkään mennessä tavannut sellaista ihmistä. Ihan sama keneltä kysyt niin kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Vai onko keskuudessamme jääkausien kieltäjiäkin? Missä nämä median hehkuttamat peikot ja tontut lymyilevät kun en itse niitä mistään löydä?
Toiseksi: Miten ihmeessä suurenkaan ihmismassan mielipide voisi olla piste millekään keskustelulle tai todiste mistään? Olen ollut siinä käsityksessä, että mielipiteet eivät isoonkaan joukkoon levinneenä välttämättä korreloi totuuden kanssa. Onko Ylen haastattelema ”asiantuntija” sitä mieltä, että jos valtaosa ihmisistä uskoo hammaskeijuun tai pilven päällä istuvaan ukkoon niin sen olemassaolosta ei enää tarvitse käydä keskustelua?
Vai viitataanko tällä ”ilmastonmuutos totta vai ei” -mantralla laiskasti teoriaan ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta? Jos tähän viitataan niin mielestäni keskustelu on hyvinkin tärkeää. En ole nimittäin mitenkään vakuuttunut siitä, että ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt olisivat juuri se pahin ongelma tällä planeetalla. Ilmansaasteet, merien saastuttaminen ja mm. maatalouden päästöt voisi olla ihan ensisijaisia asioita joihin voitaisiin puuttua. Mutta missä on maataloutta demonisoivat Greta Thunbergit? Ainiin… niille ei taida olla budjetoituna yhtään rahaa eikä ketään kiinnosta.
Pari muutakin isompaa ongelmaa maailmassa tuntuu olevan ja itse laittaisin aika korkealle sijalle sen, että ihmiset ovat totaalisen sokeita sille ketkä tätä maailmaa hallitsee ja millä keinoin. Ja mikä tärkeintä: Mikä lopullinen päämäärä kaiken tolkuttomuuden taustalla on?
Itse en väitä tietäväni lopullista totuutta yhtään mistään, mutta yritän ainakin helvetin tarkasti pitää huolta siitä, etten lankea mihinkään ”Problem, Reaction, Solution” -vaikuttamiseen, jolta koko ilmasto-keskustelu tällä hetkellä vahvasti haiskahtaa.
Median naurettava tapa käsitellä aihepiiiriä on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Viime aikoina olen huomannut myös sosiaalisessa mediassa ulostuloja, joissa julistetaan, että mitä väliä sillä on onko ilmastonmuutos ihmisen syytä vai ei. Radikaaleja toimia pidetään kuitenkin pelkästään hyvänä asiana eli asiasta ei pitäisi keskustella senkään takia.
Eli “Mitä väliä?” on nyt uusin argumentti. Tällaisia ajatuspieruja lukiessa tulee todella monttu auki -fiilis. Maailmaa pyritään muuttamaan todella radikaalisti poliittisin keinoin (vallan keskittyminen, tiukat rajoitukset, verotuksen nostaminen jne.) eikä asiasta joidenkin mielestä kannata edes keskustella? Yksityisautoilun ja lihansyönnin voi vaikka kieltää ja verot tuplata? Keinoista viis kunhan suomalaiset (tunnetusti äärimmäisen saastuttava kansa) ei enää aiheuta hiilidioksi -nimistä “myrkkyä” pallolle? Tämäkö on käsitys terveestä ja demokraattisesta yhteiskunnasta? Hengitys-verokin voisi olla ihan hyväksyttävä keino varman tuhon välttämiseksi? Mitä jos otettaisiin kaikkein köyhimmiltä pois oikeus lasten tekemiseen?
Kun Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi Irakiin 9/11-iskujen jälkeen, monet tajusivat, että uhkakuvat joukkotuhoaseista oli täysin tekaistuja eikä Saddam Hussein liittynyt 9/11 -tapahtumiin millään tavalla. Mutta mitä väliä? Ihan sama oliko niitä aseita vai ei. Melkein miljoonan ihmisen tappaminen ja koko Lähi-idän epävakauttaminen on kuitenkin paljon parempi asia kuin se, ettei tehtäisi mitään? Eli asiasta ei kannata käydä keskustelua. Jos tälle polulle lähdetään (ja sillehän on siis jo lähdetty hyvin monessa asiassa) niin lopputuloksen voi arvata.
Otan tähän vielä lainauksen EES-blogista:
On siis tehty havainto (lämpötilojen nousu), josta on tehty hypoteesi/teoria (nousu johtuu ihmisen aihettamasta hiilidioksidista), mutta sitä ei saa kritisoida? Näinkö tiede toimii?
Jos jokin esitetty hypoteesi/teoria saavuttaa sellaisen aseman, että sitä ei saa kritisoida, ollaan siirrytty tieteen maailmasta uskontojen maailmaan. Näin syntyy “tiedeuskonto”, joka on tieteeksi naamioitunut uskonto. Se väittää olevansa tiedettä, mutta sille on tyypillistä samat piirteet, jotka ovat uskonnoissa: Pyhät opinkappaleet, joita ei saa kyseenalaistaa, karismaattiset johtajat ja messiashahmot, tunteisiin vetoava retoriikka ja joukkohurmio.
Lisäys: Suosittelen myös tätä Corbett Repotin videota:
Ja loppuun vielä pari piristystä…
Yksi kotimainen: https://www.ilmastonmuutosuutiset.fi
Ja toinen ulkomainen (tosin jo aika iäkäs, mutta aina yhtä ajankohtainen):
Hyvää Loppiaista!
Huomasin tänään, että Tarotin iso arkana löytyy kronologisessa numerojärjestyksessä myös Bolt-elokuvasta. Elokuvassa kuittaillaan ovelasti myös katsojien “sokeudelle”…
Jos tämä aihe on kokonaan tuntematon, suosittelen katsomaan ensin tämän videon: https://youtu.be/mYiNTavDibE. Muita Tarot-elokuva-analyysejä löytyy täältä: https://kummajuttu.fi/elokuvien-tarot-analyysit/. EES-blogi on tehnyt analyysejä myös veistoksista ja muista taiteista: https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/p/narrit-taiteessa.html
Mutta aloitetaan nyt Bolt-elokuvan pohdiskelu…
Kortti 0: Narri
Kortissa näkyy narri (nuori sielu) matkansa alussa yhdessä valkoisen koiransa kanssa.
Bolt-elokuva alkaa siitä kun nuori tyttö (Penny) saa valkoisen koiran (Bolt). Narrin matka kuvataan tässä elokuvassa Boltin eli koiran näkökulmasta. Itse asiassa koko Bolt-elokuva on vähän samanlainen heräämis-kertomus kuin Truman Show -elokuva. Boltin täytyy käydä vaikea matka läpi ja tajuta totuus sekä löytää itsensä, jotta hänestä voi tulla aito, tavallinen koira.
Elokuvan alussa Bolt elää täydellisessä kuplassa ja luulee oikeasti olevansa superkoira. Siksi hän ei edes leiki pallolla. Hän ei ole vielä käynyt “narrin matkaa” eikä löytänyt itseään.
En käy tässä analyysissä alkupään kortteja läpi, mutta saatan päivittää ne tähän juttuun myöhemmin. Alkupään korteissa on nimittäin tulkinnan varaa riippuen siitä miettiikö elokuvaa Boltin vai Pennyn näkökulmasta. Aloitan siis analyysin turvallisesti siitä kohtaa, kun Bolt lähtee omalle retkelleen, josta koko elokuva kertoo…
Kortti 7: Sotavaunut
Bolt on ajautunut kauas kotoa ja Pennyn luota. Hän löytää itsensä New Yorkista. Bolt saa selville, että hänen pitää matkustaa pitkä matka koko mantereen halki päästäkseen takaisin Pennyn luo. Hän piiloutuu muuttoauton kyytiin (sohvan alle). Nykyajan vastine hevosvaunuille on auto. Iso kaupunki jää taakse aivan kuten kortissa.
Toisella muuttomiehellä on lisäksi päällään paita, jossa on kirjaimet USC (University of Southern California). USC on numerologisesti 7 eli kortin numero.
Kortti 8: Voima
Matkalla Bolt ja kissa keskustelevat siitä millaisia super-voimia Boltilla (muka) on. Bolt sanoo, että hänellä on superhaukku-voima.
Sitten he hyppäävät liikkuvasta rekasta 80 mailin tuntinopeudesta (kortin numero).
Kissa uhkaa Boltia styroksin supervoimilla, mutta lopulta Bolt tekee iskun ja päihittää kissan.
Voima ja kortin teema (leijonan päihittäminen) monella tavalla.
Kortti 9: Erakko
Seuraavassa kohtauksessa Boltille tulee nälkä ja kissa opettaa sen kerjäämään. Bolt on yksin matkalla ja joutuu kerjäämään ruokansa. Erakko.
Kortti 10: Kohtalonpyörä
Kerjuumatkallaan Bolt ja kissa törmäävät asuntoautoon, jossa asuu pyörässä juoksevia hamstereita.
Yksi hamstereista (Rhino) asuu pallon sisällä ja liikkuu juoksemalla siellä. Hän liittyy Boltin ja kissan seuraan. Täysin suoria viittauksia kohtalonpyörä-korttiin.
Kortti 11: Oikeudenmukaisuus
Tämä on ison arkanan keskimmäinen kortti ja sen astrologinen vastine on vaaka (vaaka nähdään myös jumalattaren kädessä). Myös elokuva on edennyt nyt tarkasti puoliväliinsä. Ja tuleeko tässä vaiheessa joku viittaus tähän korttiin? Noh…
Bolt, kissa ja hamsteri päätyvät sillalle josta roikkuu banderolli (Homecoming Weekend Oct 20-22). Näitä juhlia juhlitaan syys-lokakuussa jenkeissä eli silloin kun aurinko on vaa’an merkissä. Vaaka-merkin viimeinen päivä 23.10. Aika jännä sattuma. Myös sillan ali kulkeva rautatie ja sen “aukko” lakikivineen on symbolinen. Lakikiven yläpuolella näyttäisi olevan vuosiluku 1877, jolla viitataan varmaan Suureen rautatielakkoon ja sitä kautta myös oikeudenmukaisuuteen.
Kolmikko hyppää sillalta banderollissa roikkuen junan katolle. Alkaa kohtaus, jossa Bolt ja kissa keikkuvat tikkailla ja törmäävät melkein tolppaan, jossa on neljä kertaa numerosarja 29 (numerologisesti 11 eli kortin numero).
Kortti 12: Hirtetty
Elokuvassa Bolt ja kissa tipahtavat puun luo. Kissa jää puuhun ja Bolt on maassa. Kissa sitoo talutushihnan puun oksaan eli Bolt on nyt puun oksassa kiinni. Lisäksi kohtauksessa kissa pakottaa Boltin katsomaan asioita uudenlaiselta kantiltä (Bolt alkaa tajuta, ettei ehkä olekaan superkoira). Hirtetty-kortin yksi teema on asioiden katsominen uudesta näkökulmasta.
Kohtaus päättyy vielä siihen, että rankkkuri nappaa Boltin kaulan ympäri laitettavalla “catch polella”. Hirtetty hyvin selkeästi.
Kortti 13: Kuolema
Elokuvassa näytetään kuinka Penny ikävöi Boltia, mutta häntä pyydetään unohtamaan Bolt. Kaikki olettavan sen olevan jo kuollut. “Sinun täytyy päästää Boltista irti”, mustaan pukeutunut nainen sanoo ja edustaa näin selvästi kuolemaa.
Penny painaa monistuskoneen punaista nappia eli lopettaa Boltin etsinnät ja kadonnut-lappujen jakamisen. Hän hyväksyy ajatuksen, että Bolt on kuollut.
Kortti 14: Kohtuus
Kortissa on teemana nesteen kaataminen ja vastakohtien sekoittaminen. Elokuvassa rankkuri-auton bensa loppuu ja se pysähtyy tankkaamaan. Rankkuri hörppii myös suuresta kupista kahvia.
Tankkauksen aikana hamsteri astuu ensimäisen kerran ulos pallostaan ja muuttuu söpöstä karvapallosta joksikin oudoksi… Vastakohtien sekoittuminen?
Kortti 15: Paholainen
Elokuvan tässä vaiheessa Bolt ja kissa ovat kahlittuna rankkurin autoon (kortissa mies ja nainen ovat kahleissa). Rhino-hamsteri pelastaa Boltin ja he yhdessä menevät pelastamaan kissan eläinsuojasta, joka on eläimille vankila ja siellä on myös vartijat. Yksi vartijoista lukee lehteä, joka on täynnä pentagrammeja. Korttiin sopien. Kahlitsemis-kohtaus ja juuri oikeassa kohdassa leffaa Tarotia ajatellen.
Kortti 16: Torni
Sitten lentävä kaasupullo törmää korkeaa mainostolppaa päin ja se kaatuu aiheuttaen valtavan räjähdyksen. Mainostolpassa on eläinten kuvia. Kortissa salama iskee torniin ja ihmiset putoavat alas.
Myös kaksi “vartijaa” nähdään episodin jälkeen makaamassa maassa. Toinen sai pallosta päähän ja meni tajuttomaksi. Toisen silmiin meni pippurisumutetta. Kaaos-kohtaus siis. Korttiin sopivasti.
Kortti 17: Tähti
Elokuvassa Bolt, hamsteri ja kissa hyppäävät kujetuslavalla olevan talon kyytiin ja kissa kertoo Boltille millaista koiran elämä oikeasti on. Bolt alkaa tajuamaan, että se voikin olla ihan kivaa. Kissa kertoo, että koirat juovat vessanpöntöstä vettä ja koko keittiön lattia on yksi iso ruokakuppi. Kortissa vesi kuvaa alitajuntaa ja maa tietoista mieltä.
Boltin aiemman elämän “kupla” on puhjennut ja hän alkaa tajuamaan kuka hän oikeasti on. Hän pystyy olemaan vähitellen “oikea koira”.
Tässä kohtaa elokuvaa näytetään myös kartan kautta missä kolmikko on menossa. Kartassa näkyy hevonen, jossa on kortin numero eli 17.
Kortti 18: Kuu
Kortissa susi ja koira ulvoo / haukkuu kuuta. Elokuvassa Bolt oppii kaivamaan luun mullan alle ja sieltä esiin. Taustalla soi laulu, jossa lauletaan “When I’m barking at the moon” eli suoraan kortista.
He menevät myös Missouri-kyltin ohi, jossa näkyy kuun sirppi.
Kuu nähdään myös loistavan taivaalla.
Kortti 19: Aurinko
Aurinko on onnistumisen kortti. Elokuvassa Bolt pääsee viimein perille Hollywoodiin ja studiolle, jossa Penny on. Aurinko paistaa ja “poika” on palannut kotiin. Boltin mainos vesisäiliössä on myös aurinko-symboli.
Tässä kohtaa näytetään myös tv-ohjelman kuvauksia, jossa isossa osassa on “vihreäsilmäinen mies”. Tämäkin on aurinkosymboliikkaa, josta oli EES-blogissa juttua otsikolla Aton-kultti – osa 26: Silmän ja käärmeen alkuperä
Kortti 20: Tuomio
Kortissa enkeli soittaa tuomionpäivän torvea ja kuolleet herää arkuistaan. Elokuvassa tv-studio syttyy palamaan, ja tulipalon aikana Bolt pelastaa Pennyn. Tulee jälleennäkeminen, jossa kuollut Bolt palaa symbolisesti henkiin. Molemmat pelastuvat tulipalosta.
Kortti 21: Maailma
Viimeinen kortti ja narrin matka tulee päätökseen. Elokuvassa Penny ja Bolt lopettavat tv-ohjelman tekemisen ja saavat normaalin elämän kotona. Myös Rhino-hamsteri ja kissa saavat uuden kodin. Elokuvan lopputekstien aikana lauletaan myös maailmasta (World), joka on kortin nimi.
Elokuvan lopputekstien jälkeen nähdään vielä hamsteri juoksemassa vihreässä pyörässä. Kortin seppele kuvaa syklisyyttä.
Aiemmassa postauksessa nostin esiin Ateneumin taidemuseon ja EES-blogissa jatkettiin asian käsittelyä.
Jos Ateneumin päällä koreilee Tyche (kuten EES-blogissa pääteltiin) niin sehän tarkoittaa sitä, että siellä komeilee kreikkalainen versio Fortunasta.
Ja aina kun puhutaan Fortunasta, mieleeni tulee Tarot ja ison arkanan kortti nro 10 (Kohtalonpyörä), johon tuo jumalatar liittyy läheisesti.
Fortuna nähdään usein kehän keskellä. Aiheesta on jotain juttua mm. täällä: http://www.historynaked.com/tyche-original-lady-luck/
Kannattaa myös muistaa, että museon nimi on Ateneum, ja että Kohtalonpyörä-kortin numero on 10, jonka on englanniksi “ten” tai “a ten”. Sana viittaa samaan asiaan (Aten, Athen, Aton).
Kohtalonpyörä-kortissa tärkeänä yksityiskohtaa on kulmissa olevat neljä siivekästä hahmoa.
Ateneumin neljästä veistoksesta sanotaan Wikipediassa näin:
..neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja musiikkia.
Jaa jaa.. eli neljä karyatidia.
Jos Tyche (Fortuna) on tässä rakennuksessa niin isossa osassa niin voisiko Ateneumistä löytyä muutakin Kohtalonpyörä-korttiin viittaavaa? Voisiko nuo Ateneumin julkisivussa olevat neljä hahmoa vastata Kohtalonpyörän kulmissa olevia hahmoja? Kortissa ne kuvaavat astrologisia merkkejä: vesimies, leijona, skorpioni ja härkä, jotka muodostavat eläinradalle ristin. Nämä puolestaan kuvaa neljää elementtiä: ilma, tuli, vesi, maa ja sitä kautta myös neljää Tarotin maata: miekat (ilma), sauvat (tuli), maljat (vesi) ja lantit (maa). Eli onko Ateniumin neljä pystiä oikeasti pelkästään viittaus neljään taiteen klassiseen lajiin vai voisiko taustalla olla myös jotain esoteerisempaa?
Ja vielä yksi huomio/kysymys noista neljästä Ateneumin patsaasta: Miten ihmeessä tuo toinen veistos (alla) kuvaa musiikkia? Miten Daavidin tähti liittyy musiikkiin? Osaako joku selittää? Vai tajusinko nyt jotain väärin?
Ateneumin julkisivussa on kolme muuta hahmoa näiden neljän pylväs-hahmon keskellä: taidemaalari Rafael, kuvanveistäjä Feidias ja arkkitehti Donato Bramante. Rafaelin kuuluisa teos “Ateenan koulu” sisältää hyvin selkeän “as above, so below” viestin, mutta siitä ehkä lisää myöhemmin.
Myös Tarotin Kohtalonpyörä-kortissa on kolme hahmoa neljän siivekkään hahmon keskellä. Kolme hahmoa pyörii kehässä: yksi ylhäällä, yksi laskemassa, yksi nousemassa.
En ole näihin aiheisiin tämän enempää perehtynyt, mutta jostain syystä koko Ateneum tuntuu liittyvän Atheneen ja “atonistiseen symboliikkaan”. Athenehan oli Minervan kreikkalainen versio ja Minervan symboli (pöllö) on monille tuttu symboli mm. EES-blogista: Ateena ja Athene. Ei siis mikään ihme, että myös Ateneum on koristeltu pöllöä muistuttavilla koristeilla:
No niin… Tää oli nyt vain tällaista intuition herättelyä ja vapaata pohdintaa. Mitä olette mieltä? Onko tällä pytinkillä tällaisia esoteerisia tasoja? Ja lisäkysymys: Mikä siellä kaikkein ylimpänä koreilee?
Lisäys 3.1.2020: Palaan vielä siihen jutun alkuperäiseen aiheeseen eli rakennuksen yläkolmiossa sijaitsevaan jumalattareen… Alla vielä vähän isompi kuva siitä (klikkaa isommaksi). Minua jäi edelleen häiritsemään se miksi jumalatar pitää seppeleitä kahden erilaisen esineen päällä. Toisen seppeleen alla on “pylväs” ja toisen alla on “malja”. Onko ne sattumalta siellä vai symboloiko ne jotain?
Päädyin sitten katselemaan tällaista Alma Mater -aiheista kuvaa (alla), jossa nähdään myös jumalatar, jolla on mural-kruunu. Tässäkin kädet on levitettynä sivuille ja toisessa kädessä malja… Voisiko tässä olla jotain yhtymäkohtaa tuohon Ateneumin mimmiin?
Kirjassa “The Lost Language of Symbolism” sanotaan tästä kuvasta seuraavaa:
Lisäys 2: Otetaan tähän nyt vielä ns. virallinen selitys myös. Eli lainataan Ateneumin nettisivuja:
Turhaan ei rakennuksen julkisivun keskeisimmällä paikalla, sen päätykolmiossa, esiinny kuva Taiteen jumalattaresta seppelöimässä toisella kädellään taidetta, toisella puolestaan taideteollisuutta.
Niin, eli katsojasta katsottuna vasemmalla puolella on ilmeisesti “teollisuus” ja oikealla puolella “taide”. Mutta kuten aina, tässäkin on varmaan eksoteerinen ja esoteerinen puoli..
Eilen katselin elokuvan Upgrade (ks. IMDB). Jotenkin tuntuu siltä, että tämäntyyppisiä elokuvia, jossa suoraan käsitellään keinoälyn ja ihmisen yhdistymistä ja sen vaaroja, on yllättävän vähän. Ensimmäisenä mieleen tulee 80-luvun toimintaklassikko Robocop, mutta siitäkin puuttui vielä verkottuneisuus eli ajatus siitä, että keinoäly voi samaan aikaan ohjata kaikkia nappuloita, ei pelkästään yhtä. Siinä mielessä tämä leffa oli ihan mielenkiintoinen ja ajankohtainen.
Tämän leffan myötä on hieman erikoista toivottaa hyvää uutta vuosikymmentä 2020, mutta teen sen silti. Eiköhän meille lopulta käy kuitenkin hyvin.