Uudenvuoden puhe

Kansalaiset ja arvoisat kanssakummastelijat,

Vuosi 2021 oli ylimitoitettujen – jopa täysin perusteettomien rajoitusten sekä korona-kriisin varjolla tehdyn politikoinnin vuosi. Jo kaksi vuotta kestäneellä jatkuvalla pelottelulla on ollut kansaa ennennäkemättömällä tavalla kahtia jakava vaikutus. Korona-viruksen vaarallisuus on osoittautunut huomattavasti matalammaksi mitä vielä 2020 alussa pelättiin. Tällä ei kuitenkaan ole ollut ihmisiä rauhoittavaa ja normaaliin elämään palaamista edistävää vaikutusta. Päinvastoin – pelkotilaa on lietsottu häikäilemättömästi piittaamatta tosiasioista ja siitä, että kaikkein tärkeintä olisi keskittyä riskiryhmien suojaamiseen ja terveydenhuollon kapasiteetin kasvattamiseen, ei koko yhteiskunnan alasajamiseen eikä varsinkaan vähemmistöjen tai minkään kansanosan syrjimiseen.

On vaikea kuvitella millainen ihminen aidosti uskoo, että esimerkiksi terveiden ja oireettomien ihmisten liikuntaharrastusten eväämisellä olisi kansanterveyttä edistävä vaikutus. Tai kuinka rokotteen saanut, mahdollisesti tautia oireettomana eteenpäin levittävä henkilö olisi oikeutetumpaa päästää kulttuuritapahtumaan tai ravintolaan kuin täysin terve ja oireeton ihminen, joka ei syystä tai toisesta ole rokotetta ottanut – tai jopa terveydellisestä syystä ole voinut ottaa. Tällaisten ihmisten elämän ja yhteiskunnassa toimimisen rajoittaminen on räikeässä ristiriidassa yhdenvertaisuuteen tähtäävien lakien – ja ihan terveen maalaisjärjen sekä oikeustajun kanssa.

Mutta kuten jo 30-40 -lukujen Saksassa nähtiin, mikään ei ole mahdotonta kun tietynlaista viestiä toistetaan riittävän kauan tauotta ja kyseenalaistamatta. Hyvät kansalaiset, on ollut ikävää huomata, että sama tekniikka toimii vielä 2020-luvullakin – jopa meillä Suomessa.

Myös tahallinen sanojen merkityksen ja kielen vääristely nosti päätään menneenä vuonna. Ihmisiä, jotka vastustivat ylimitoitettuja rajoituksia, alettiin monissa yhteyksissä kutsumaan “rokotevastaisiksi” – tai kansainvälisittäin “antiwaxereiksi”. Ikäänkuin poliittisten päätösten tai valtavaa vahinkoa aiheuttavien rajoitustoimien kritisoiminen tekisi ihmisestä jollain tavalla terveyttä, normaalia terveydenhuoltoa tai kaikkia rokotuksia vastustavan kulkutautimyönteisen. Tahallisen tai tahattoman väärinymmärtämisen ja mustamaalaamisen rajat ovat monesti hiuksenhienoja.

Oikeus omaan ruumiiseen ja oikeus tehdä henkilökohtaisia valintoja omaa terveyttä koskevissa asioissa soisi kuuluvan itsestäänselvyytenä jokaisen länsimaisen ihmisen arvomaailmaan. Samoin kuin oikeus elinkeinon harjoittamiseen ja perheen toimeentulon varmistamiseen. Lasten ja nuorten elämään puuttuminen, harrastusten kieltäminen, maskin käyttöön pakottaminen, täysin ylimitoitettu – jopa traumatisoiva pelottelu sekä viimeisimpänä jopa pienten lasten turha rokottaminen ovat häiriintyneitä toimia, joiden ei soisi kuuluvan 2020-luvun Eurooppaan.

Monet yrittivät vuoden 2021 aikana – välillä epätoivoisestikin – muistuttaa siitä, kuinka perustuslaki ja vapaan yhteiskunnnan toimintaperiaatteet ovat länsimaisen demokratian ja yhteiskuntajärjestyksen tukipilareita. Monia näitä tukipilareita yritettiin menneen vuoden aikana murentaa viranomaisten ja valtiovallan toimesta – niin sanotun vapaan median lähes kritiikittömällä tuella.

Samaan aikaan sosiaalisen median ja erilaisten nettivideoalustojen – aiemmin kaikenkirjavien mielipiteiden äänitorvena toimineiden palvelujen – sensuuritoimet vietiin jälleen uudelle tasolle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rap-artistien musiikkivideoita aletaan poistamaan kyseisistä palveluista, voimme oikeutetusti todeta olevamme sillä kuuluisalla kaltevalla pinnalla. Kirjojen poltto ja ajatusrikokset eivät kuulu tämän päivän Eurooppaan.

Tästä hieman synkästä viime vuoteen liittyvästä puheestani huolimatta näen alkaneen vuoden 2022 kuitenkin valoisana. Yhä useammat ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistamaan järjettömämmäksi meneviä koronatoimia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Olemme kuulleet järkyttäviä tarinoita muista maista, joissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön pakkorokotuksia, keskitysleirejä muistuttavia karanteenikeskuksia ja entistä kovempia vähemmistöä syrjiviä toimia. Me suomalaiset olemme siitä hyvässä asemassa, että saamme – ja osaamme – ajatella ja myös tehdä – ainakin osittain – päätöksiä ilman ulkomailta tulevia määräyksiä. Näitä oikeuksia ovat menneet sukupolvetkin puolustaneet kovalla hinnalla ja olisi vaikea kuvitella, että niistä kovin moni olisi valmis ilmaiseksi luopumaankaan.

Silti viime kädessä ymmärrys, maltti ja dialogi ovat ainoat tiet eteenpäin.

Toivotan kaikille hyvää ja ennenkaikkea järkevämpää alkanutta vuotta 2022.

Edit: pari fiksausta tehty jälkikäteen.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *