Mistä on kyse?

Ukrainassa syttynyt sota on tuonut esiin ihmisistä sekä hyviä että pimeitä puolia. Hyvää on tietysti kaikki auttamishalu ja myötätunto sodan uhreja kohtaan. Pimeää taas on toisen kansan ja sen kulttuurin demonisointi. Hyvin harvassa on olleet sellaiset kannanotot ja some-postaukset, jossa yritettäisiin vain yksinkertaisesti ymmärtää tai valottaa laajemmin mistä tässä kaikessa on kyse. Erään facebook-tuttavani seinällä oli kuitenkin nämä kaksi videota. Suosittelen lämpimästi tsekkaamaan molemmat.

Ensimmäinen video:

Toinen video:

4 kommenttia artikkeliin ”Mistä on kyse?

  1. Kuuntelin ton tiedustelu everstin luennon männäviikolla, ihan mielenkiintoinen näkökulma venäläiseen mentaliteettiin, me ihmiset olemme kulttuurimme ja perimämme tuotteita.
    Jos en väärin muista, useampikin tahto koitti -15 alkaen avata hieman samaan tapaan maahansaapuneiden kulttuurin ja perimän eroja kantiaisten vastaaviin. Tuloksena rasisti/fasisti/natsikortti ja häpäisy, pahimmillaan kenkää duunista, kaikki jotka Suomeen onnistuivat tulemaan ovat aivan samanlaisia kuin me muutkin, mitä nyt osaavat keittää ilmavampaa riisiä.
    Vähän on sellainen fiilis että koko globaali ihmismassa voi tanssia kumbayjaa auringonnousuun veljinä ja siskoina, kunhan muistetaan potkia ryssää munille siinä sivussa.

    Vastaa

  2. Sama kaveri kiteytti asiaa pariin minuuttiin Valavuoren ohjelmassa (linkki vie suoraan oikeaan kohtaan): https://youtu.be/mkta5rk7m5o?t=2310

    Sitä en vaan ole käsittänyt vieläkään, että jos Ukrainassa ja lännessä tiedettiin, että valitulla polulla jatkaminen johtaisi sotaan Venäjän kanssa niin miksei asiassa toimittu maltillisemmin ja neuvottelevammalla asenteella? Vähän sama jos joku sanoisi koulun pihalla, että astu yksikin askel lähemmäksi niin tinttaan… Niin onko ainoa ratkaisu siinä vaiheessa ottaa se askel vai onko muitakin vaihtoehtoja?

    Tällä en siis tarkoita, että Venäjällä olisi minkäänlaista oikeutta puuttua itsenäisen valtion asioihin tai päätöksiin, mutta kun tässä maailmassa nyt ei aina ole mitään väliä sillä mikä on kenenkin oikeus. Luulisi kaikkien ensisijainen tavoite olevan se, että sotia ei pääse syttymään. Tehtiinkö sen eteen kaikki mahdollinen?

    Ja kyllähän se kahdeksan vuotta kestänyt Itä-Ukrainan sotakin oli aika erikoista hommaa. Itsekin muuten lensin MH17 -lennolla perheen kanssa vain vähän ennen sitä alas ampumista…

    Vastaa

    1. ”Luulisi kaikkien ensisijainen tavoite olevan se, että sotia ei pääse syttymään.”
      Niinhän sitä luulisi, mutta ennemminkin näyttää että niitä on aina sytytetty aivan tarkoituksella, ei tosin meidän tavan tallaajien tahdosta, mutta kelpo kiihotuksella ja pelottelulla useimmat ovat silti valmiita tykinruuaksi.
      Vaikka lännessä hyvin tiedettiin venäjän ajatukset ja niistä koituvat seuraukset mikäli jatketaan valitulla polulla, niistä ei välitetty koska niitä ei hyväksytty, eli sodan välttämiseksi Puten olisi pitänyt hylätä itäinen mentaliteetti ja omaksua läntiset arvot ja tavoitteet, nahkoineen karvoineen. Muutama päivä ennen sotaa joku nuorempi sotahullu”asiantuntija” vaahtosi Ylen ohjelmassa: koittakaa nyt ymmärtää että alkaa sota miten tahansa se on aina Venäjän syy.

      Vastaa

      1. Sen nyt vielä lisään, että toisen valtion asioihin puuttuminen sotilaallisesti vaatii aika painavat perusteet, ehkä ainoa kerta kun tällainen toiminta on ollut oikeutettua oli Vietnamin kukistaessa Pol-Potin hallinnon Kamputseassa.

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.