Juice ja Athene

Juice Leskinen vieraili linnan juhlissa vuonna 1986 ja tuosta tapauksesta on myös tv-taltiointi (alla). Juice on haastattelussa kietaissut kravattinsa otsansa ympärille ja puhuu hyvin viisaita – varmasti viisaampia kuin kukaan muu koko talossa. Tämä on siis aikaa ennen rock’n rollin kuolemaa. Nykynuoret eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa…

Mutta kuinka moni huomasi videossa tämän patsaan:

Video on aika epätarkka, joten on vaikea sanoa näenkö ihan oikein, mutta luulen kyllä arvaavani oikein… Jos aihe ei ole tuttu niin suosittelen lukemaan EES-blogia. Helpointa on mennä kyseiselle sivustolle ja laittaa hakukenttään sanat “pallas athene” ja painaa enteriä.

Tai jos jollain on tästä tarkempaa tietoa kyseisestä teoksesta niin olisin kiinnostunut kuulemaan 🙂

Be seeing you!

Taxi Driver ja USS Maine National Monument

Katsoin eilen pitkästä aikaa Taxi Driver -elokuvan. Tarkoitukseni oli tarkastella mitä kaikkea siitä oli lainattu tuoreeseen Joker -elokuvaan. Näillä kahdella teoksella on nimittäin aika paljon yhteistä. Niistä voisi vaikka joskus kirjoittaa jutunkin.

Ajauduin kuitenkin elokuvaa katsellessani miettimään ihan muitakin asioita. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy elokuvan loppuvaiheeseen, jossa päähenkilö saapuu New Yorkin Central Parkin lounaiskulmassa sijaitsevalle monumentille seuraamaan poliitikon (Palantine) puhetta.

Palantine poseeraa pariinkin kertaan tismalleen samassa asennossa, kuin hänen takanaan näkyvän veistoksen nuori poika. Tätä korostetaan vielä eri kuvakulmia käyttämällä.

Mikä tuo veistos sitten oikein on? Noh.. Ei mennä vielä niin pitkälle vaan edetään askel askeleelta. Elokuvassa tämä poliittinen tilaisuus alkaa siten, että Palantine mainitsee paikan (Columbus Circle). Tuo nimen lyhenne CC on muuten sattumalta taas 33 (C=3). Aika erikoista, että myös Christopher Columbuksen nimikirjaimet ovat nuo samat eli CC (=33). Monet varmaan tietävät myös käsimerkin, jota Columbus näyttävästi esitteli kun hänestä tehtiin muotokuvaa:

Kyseinen paikka eli Columbus Circle tosiaan sijaitsee tuolla New Yorkissa Central Parkin kulmassa. Kyseessä on liikenneympyrä, jonka keskellä on Cristopher Columbuksen muistomerkki.

Tämä Columbus-muistomerkki olisi ihan oman pohdinnan arvoinen sillä siitä löytyy mm. siivekäs poika, joka katsoo karttapalloa (maailma eli World). Toiselta puolelta löytyy kotka, joka pitää kynsissään kahta kilpeä. Lisäksi siinä on kylttejä, joissa puhutaan maailmasta (World). Olisi kiva kuulla analyysi tästä teoksesta EES-blogilta.

Teos tuo mieleen myös toisen valtavan Columbus Monumentin, joka löytyy Barcelonasta. Molemmissa veistoksissa Columbus seisoo pitkän pylvään päässä. EES-blogi teki joskus analyysiä tuosta Barcelonassa sijaitsevasta veistoksesta: Narrit taiteessa – osa 9: Columbus Monument

Mutta palataan Taxi Driveriin ja siihen poika-veistokseen… Vaikka elokuvan kohtauksessa sijainniksi sanotaan tuo Columbus Circle niin patsas, joka Palantinen takana nähdään, on liikenneympyrän ulkopuolella, Central Parkin kulmassa. Sen nimi on USS Maine National Monument ja se on suunnattu suoraan tuohon Columbus monumenttiin päin.

Columbus Circle keskellä ja USS Maine National Monument sen yläpuolella.

Teoksen sanotaan olevan muistomerkki uponneella USS Maine -aluksella kuolleille merimiehille. Mutta jostain syystä siinä näyttäisi olevan aika paljon muutakin symboliikkaa… ja varsinkin atonistista sellaista.

Jos aloitetaan huipulta niin mitä siellä nähdään? Wikipedian mukaan seuraavaa:

A sculpture group of gilded bronze figures atop the pylon represent Columbia Triumphant, her seashell chariot being drawn by three hippocampi, modeled by Audrey Munson.

Niinpä niin, Columbia. Ja katsokaapa tarkasti mitä tuo seppelepäinen nainen pitää oikeassa kädessään…

No siellähän on tietysti fasces eli suomeksi vitsakimppu. EES-blogissa oli myös tästä symboliikasta juttua: Aton-kultti – osa 16: Kolumbuksen ritarit

Tässä pienoismalli tuosta teoksen yläosasta:

Vasemmassa kädessä näkyisi olevan oliivinoksat. Siitäkin löytyy juttua samasta blogista: Aton-kultti – osa 2: Oliivinoksa

EES-blogissa oli myös juttua näistä nais-veistoksista, joissa tuntuu toistuvan aina samat aiheet. Jutun otsikko oli Runebergin patsas ja siinä sanotaan mm. seuraavaa:

Kaikki edellä mainitut kansalliset henkilöitymät juontavat juurensa antiikin kreikkaan ja Pallas Athena -jumalattareen, joka on edelleen Kreikan kansallinen henkilöitymä. (Tunnettiin myöhemmin Roomassa Minervana.) Pallas Athene kuvataan yleensä soturineitsyenä, joka kantaa joko miekkaa, keihästä, kilpeä tai seppelettä – yleensä jotain näiden yhdistelmää. Usein kansallisissa henkilöitymissä keihääseen on ripustettu lippu. Joskus antiikin patsaissa Pallas Athene kuvataan kannattelevan oikeassa kädessään Nike-jumalatarta, jolla on kädessään seppele. Nike oli kreikkalaisessa jumaltarustossa Atheneen hyvin kiinteästi yhdistetty kumppani, joka voidaan nähdä Athenen eri persoonana, tai saman arkkityypin toisena eri puolena.

Kun katsotaan teoksen alaosaa, siellä nähdään se poika levittämässä käsiään (juuri se jonka edessä Palantine elokuvassa seisoo).

Pojasta tulee itselleni tietysti mieleen Tarotin kortti “Aurinko”, jossa nähdään pieni poika ratsastamassa valkoisella hevosella ja levittämässä käsiään. Kortti kuvaa onnistumista. Veistoksessa poika on laivan keulassa ja laiva on ympäröity seppeleellä. Laivan keulassa on kotkan pää. Myös Tarotin Narri-kortissa (nro 0) nähdään laukussa kotkan pää.

Pojan takana on nainen, joka levittää käsiään ja hänen edessään on nainen ja mies selät toisiinsa käännettynä. Tämä toi mieleeni kortin “Rakastavaiset”, jossa on sama asetelma. Kortti kuvaa eriytymistä.

USS Mainen uppoaminen johti Yhdysvaltain ja Espanjan väliseen sotaan vuonna 1898. Siitä mikä taho oikeasti upotti USS Mainen on esitetty erilaisia teorioita ja myös salaliittoteorioita.

Myös veistoksen sivuilla ja takapuolella on veistos-hahmoja, mutta en ala tästä enempää höpöttämään. Ehkä EES-blogi haluaa tehdä lisähuomoita tai tarkennuksia tähän koko aiheeseen liittyen?

Taxi Driver -elokuvan loppuosa on muutenkin hyvin erikoinen. Oletteko koskaan miettineet mitä se tarkoittaa? Elokuvan loppupuolella päähenkilö muuntuu “tappajaksi” ja leikkaa tukkansakin irokeesi-tyyppiseksi. Sen jälkeen hän lähtee omalle “amok-juoksulleen” (ja tämän reissun aikana hän myös päätyy sinne Columbus Circlelle). Elokuvan lopussa hahmo nähdään kuitenkin ihan kunnossa ja hänen hiuksetkin ovat palanneet normaaliksi. Eli ovatko kaikki tapahtumat vain päähenkilön mielikuvitusta?

Yksi varsin outo kohtaus on se, kun päähenkilö leikkaa paitansa oikean hihan irti.

Miksi? Miksi tämä hihan leikkaaminen on haluttu näyttää elokuvassa, kun sillä ei tunnu olevan juonen kannalta mitään merkitystä. Vai missasinko jotain? Sitä paitsi heti seuraavassa kohtauksessa vielä näytetään sama mies ehjä paita päällään. Mitä ihmettä?

Onko kyseessä symbolinen / allegorinen kuvaus olomuodon muutoksesta, jonka päähenkilö käy päänsä sisällä tai henkisesti läpi? Onko tässä mahdollisesti viittaus myös siihen mitä vapaamuurarit käyvät läpi initiaatio-riiteissään? Eikös niissäkin ole toisen käden hiha ylhäällä tai revittynä?

Elokuvassa taksikuski on koko leffan ajan tähän asti ollut maailman tapahtumien sivustaseuraaja. Hän katselee New Yorkin kaduilla vaeltavaa ihmissaastaa ulkoisen tarkkailijan näkökulmasta eikä puutu edes alaikäisen tytön paritukseen. Vasta elokuvan tässä kohdassa hän päättää osallistua ympäröivän maailman tapahtumiin ja ottaa ohjat käsiinsä. Onko tästä Taxi Driverin kokemasta metamorfoosista tehty jotain analyysiä? Lukisin mielelläni…

Tämä juttu saattoi olla ehkä hieman sekava kokoelma havaintoja, mutta toivottavasti saitte siitä jotain irti.

Alma Mater, New York

Oletteko koskaan miettineet miksi eduskuntatalon julkisivussa on 14 pylvästä ja niiden yläpuolella 15 ikkunaa?

Pylväiden väliin jää 15 kulkuaukkoa. Tuo 14 pylvään merkitys on mietityttänyt itseäni välillä, koska tismalleen sama määrä (14 pylvästä) löytyy myös istuntosalista. Kai sillä joku merkitys täytyy olla, jos se on näin näkyvästi esillä sekä sisä- että ulkopuolella?

Yksi aika tärkeä yksityiskohta istuntosalissa on se, että salissa on yhteensä 33 kaarevaa pöytää – 3 edessä ja 30 takana. Edessä on virkamiesaitio, puhemiehen pöytä ja hallituksen aitio. Kansanedustajat istuvat taaempana 30 pöydässä, jotka on jaettu kahteen 15 pöydän ryhmään. Puolet on oikealla puolella (oikeisto) ja puolet vasemmalla puolella (vasemmisto). Onko numero 33 sattumaa? Mitä olette mieltä?

Pylväiden lukumäärää ihmettelemällä päästäänkin näppärällä aasinsillalla New Yorkiin ja Butlerin kirjastoon, jossa tuntuu olevan arkkitehtonisesti jotain varsin tuttua:

Tarkempi kuva tuosta kirjastosta löytyy täältä. Miksi molemmissa rakennuksissa on juuri 14 pylvästä ja 15 ikkunaa niiden yläpuolella? Voiko tässä olla viittaus Tarotin ison arkanan korttiin 14, joka kuvaa vastakohtien yhdistymistä? Kortin nimi on “kohtuus”.

Samaahan siellä eduskunnan istuntosalissakin tehdään eli sekoitetaan vastakohtia – vasemmiston ja oikeiston näkemyksiä. Istuntosalin voi nähdä myös vertauskuvana ihmisen aivoille, jossa on vasen ja oikea aivolohko.

Entä voitaisiinko pylväiden lukumäärällä viitata 7 + 7 -symboliikkaan? Seitsemän pylvästä vasemmalla ja seitsemän oikealla… Tällöin viitattaisiin pyhään lukuun seitsemän, josta EES-blogissa oli juttua otsikolla Kalevala – osa 5: Seitsemän munaa.

Pylväistä oli juttua samassa blogissa otsikolla Muinaiset viisaat – osa 13: Pyhät pylväät.

Niin ja Eduskuntatalo tosiaan sijaitsee “Arkadianmäellä”. Siitäkin aiheesta oli juttua EES-blogissa otsikolla: Eduskuntatalo.

Mitä olette mieltä? Mikä on oikea perimmäinen (lue: esoteerinen) syy pylväiden lukumäärälle?

Tämä kaikki oli kuitenkin vain pohdiskelua ja pohjustusta itse jutun aiheeseen. Tuota äsken mainitsemaani Butlerin kirjastoa vastapäätä nimittäin sijaitsee Columbian yliopiston rakennus (Low Memorial Library / Visitor building), jonka edessä sijaitsee veistos nimeltä “Alma Mater”. Wikipediassa veistosta kuvataan sanoilla Alma mater, or “nourishing mother”.

Teoksen nimi tulee latinan kielestä. Sana Mater tarkoittaa tietysti äitiä ja Alma viittaa hoivaamiseen. Almahan on Suomessakin ihan yleisesti käytetty tytön nimi. Nimen etymologisista taustoista löytyy lisätietoa Wikipediasta. Suomalaiset tuntevat Alma-nimen myös yrityksestä Alma Media.

Mutta jos mietitään sitä veistosta… Mitä teille tulee mieleen veistoksesta, jolla viitataan äitiin ja jossa istuu naishenkilö oikeassa kädessään kallistunut sauva ja jonka mekon alta pilkistää toinen jalka? Autetaan hieman:

Tarotin ison arkanan kortti numero 3 (Hallitsijatar) on universaali äitihahmo. Hän pitää oikeassa kädessään kallistunutta sauvaa ja hänen mekon alta pilkistää toinen jalka.

Hallitsijattaren istuimessa nähdään Venuksen symboli. Almaa on käytetty myös Venuksen lisänimenä.

Although alma (nourishing) was a common epithet for Ceres, Cybele, Venus, and other mother goddesses, it was not frequently used in conjunction with mater in classical Latin.[7] In the Oxford Latin Dictionary, the phrase is attributed to Lucretius’ De rerum natura, where it is used as an epithet to describe an earth goddess:

We are all sprung from that celestial seed,
all of us have same father, from whom earth,
the nourishing mother, receives drops of liquid moisture

Wikipedia

Jos verrataan korttia ja veistosta, voi myös huomata, että toisella on päässään kruunu, jossa on 12 tähteä (viittaus 12 eläinradan merkkiin) ja toisella on päässään seppele. Seppeleen symbolisista tasoista on ollut paljon juttua EES-blogissa, jossa on analysoitu Helsingissä sijaitsevien patsaiden symboliikkaa. Yksi juttu, jossa aihetta käsitellän on otsikolla Runebergin patsas. Usein seppeleellä viitataan jumaltar Nikeen, mutta sillä voi olla myös muita symboliikan tasoja.

Mielestäni oleellista on huomioida myös se, että veistos sijaitsee Columbia Universityn edessä. Sanalla Columbia viitataan Daavidiin. Tästä voi lukea myös EES-blogista: Aton-kultti – osa 7: Daavid

Yksi mielenkiintoinen lisähuomio veistoksesta: Siihen on kätkettynä pöllö:

Wikipedian mukaan tämä pöllö symboloi viisautta. Jeps. Se se vasta kannattaakin kätkeä mahdollisimman hyvin 😀 Jos ette tiedä mihin tällä pöllöllä viitataan, pyydän jälleen kääntymään EES-blogin puoleen: Ateena ja Athene.

Illuminatin jäseniä kutsutaan nimellä “Minervals”, jolla viitataan Neithiin pohjautuvaan Athene-jumalattareen. Athenen tunnus on pöllö – symboli jota “Eliitti” käyttää hyvin paljon eri yhteyksissä. –Eliitin esoteeriset symbolit

Rakennus, jonka edessä tämä veistos seisoo, on muuten tehty jotakuinkin samanlaisella sapluunalla kuin Helsingin tuomiokirkko. Se on ilmakuvasta katsottuna ristinmuotoinen ja sen keskellä on kupoli.

Culumbian yliopisto:

Helsingin tuomiokirkko:

Yhdennäköisyys jatkuu myös niin pitkälle, että rakennuksesta laskeutuvien portaiden alapäässä nähdään katuun kuvioituja neliöitä. Lisäksi molempien rakennusten neljä julkisivua on koristeltu pylväillä.

Tuon Columbia University rakennuksen pylväiden määrä joka suuntaan on muuten 10 kpl. Myös katuun tehtyjä ruutuja on 10. En tiedä onko sillä oikeasti haluttu viitata mihinkään, mutta englanniksi numero 10 (ten) – tai “a ten” viittaa Atonismiin. Samaan mistä Ateenan kaupunki on saanut nimensä.

Ateenasta lisätietoja EES-blogissa: Ateena ja Athene

Tuomiokirkosta lisää juttua samassa blogissa: Senaatintori – osa 4: Helsingin tuomiokirkko

Atonismistä myös juttua tuolla tutuksi tulleessa paikassa: Aton-kultti – osa 1: Hyksos-kuninkaat

Columbia universityn vierellä olevat kaksi rakennusta (Earl hall ja St. Paul’s Chapel) olisi myös kiinnostavia tutkittavia, mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi asiaa yhteen juttuun. Kannattaa myös huomioida, että Helsingin tuomikirkon vieressä sijaitsee Suomen kansalliskirjasto. Pitääkin käväistä siellä joku päivä.

YK-logot

Silmiin tarttui YK:n käyttämä ilmastonmuutos-konferenssin logo. Siinä nähdään oliivinoksat ja keskellä kaksi C-kirjainta sisäkkäin. He käyttävät tätä logoa myös YouTube-kanavansa tunnuksena.

Mitä erikoista siinä sitten on? Noh, viittasin tähän samaan asiaan Back to the Future -elokuvan analyysissä, jossa selitin kuinka Clara Clayton -hahmolla viitattiin numerologiaan (CC = 33). Sama idea näyttäisi kulkevan näissä YK:n logoissa.

YK-aiheesta lisätietoa EES-blogissa: Aton-kultti – osa 31: Yhdistyneet kansakunnat

Numerosta 33 lisätietoa EES-blogissa: Vapaamuurariprinssit – Princes of Masonry

Oliivinoksista lisätietoa EES-blogissa: Aton-kultti – osa 2: Oliivinoksa

Kaksipäisestä kotkasta lisätietoja EES-blogissa: Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki

Seitsemän kuolleen ja sittemmin henkiin palanneen nuoren tarina

BBC:n nettisivuilta sattui silmiin yksi vähän erilainen “kumma juttu”: https://www.bbc.com/news/av/stories-50630441/life-after-death-how-seven-kids-came-back-from-the-dead

Tuolla videolla kerrotaan kuinka seitsemän nuorta tippuivat vuonna 2011 jäiseen veteen ja kuolivat. Useita tunteja myöhemmin heidän sydämet saatiin kuitenkin toimimaan. Ja useita päiviä myöhemmin (samana päivänä) kaikki heräsivät koomasta ja selvisivät onnettomuudesta hengissä. Huh.

Narrin matka: Lorax, osa 3

Tämä on jatko juttusarjan edelliselle osalle. Alkuun pääset tästä linkistä.

Kortti 14: Kohtuus

Kortin idea on vastakohtien sekoittaminen. Kuvassa androgyyninen hahmo (naisen ja miehen sekoitus) sekoittaa kylmää ja kuumaa vettä (vastakohtia) keskenään. Esoteerisiin oppeihin kuuluu hyvin läheisesti se, että vasta vastakohtien yhdistymisestä syntyy jotain suurempaa. Vähän sama idea, joka nähtiin WTC-tornien romahdettua. Kaksoistornien (north ja south) tilalle rakennettiin “One World Trade Center” esoteeristen oppien mukaisesti. Siinä on vielä kahdeksan kulmaa (kaksi nelikulmaista tornia yhdistyneenä). Mutta joo, ei nyt poiketa aiheesta 😉

Elokuvassa Once-ler antaa Tedille puun siemenen. Tedin tehtäväksi tulee viedä se kaupungin keskustaan ja istuttaa se sinne. Kaupungissa ei tällä hetkellä ole yhtään elollista kasvia vaan se on tehty kokonaan muovista ja elektroniikasta. Niin.. kaikki varmaan tajuaa.. Tedin tehtäväksi tulee sekoittaa vastakohdat ja kaataa muurit kaupungin ja sitä ympäröivän todellisuuden väliltä.

Elokuvassa näytetään kuinka Ted lähtee mopollaan mutkittelevaa tietä pitkin takaisin kaupunkiin, joka siintää hohtavana vuorten välissä. Katsokaa korttia ja mitä siellä taustalla siintää ja verratkaa elokuvan tähän kohtaukseen.

Kortti 15: Paholainen

Kortti Paholainen tulee elokuvassa muutamallakin eri tavalla. Ensimmäinen viittaus on niin nopea, että harva sitä varmaan huomaa. Kun Ted palaa kaupunkiin, tunnelissa nähdään tällainen “keikkajuliste”. Niin… Siinä näkyy kolme hahmoa, joista keskimmäisellä näyttäisi olevan jotkut siivet tms. levittyneenä taakse. Bändin nimi on “Funky fumes”, jolla viitataan tietysti liekkeihin. Katsokaa korttia ja tätä julistetta vierekkäin.

Saman bändin mainos löytyy kätkettynä myös Tedin huoneesta, johon elokuvan tässä kohtauksessa siirrytään.

Sitten paikalle tulee O’hare, joka käskee apurinsa yläkertaan Tedin huoneesen etsimään siementä. Hän tekee kortista tutun käsimerkin. Oikea käsi ylhäällä ja vasen alhaalla.

O’hare on kuvattu myös kylän keskellä olevaan patsaaseenkin samassa asennossa. Hän on Tarotin paholais-kortissa näkyvä hahmo, joka näyttää as above, so below merkkiä.

Kortti 16: Torni

Tämä kortti kuvaa äkillistä muutosta. Siinä nähdään tornitalo ja kaksi ihmistä putoamassa alas. Myös kruunu tipahtaa tornista.

Löytyykö elokuvasta korkeita paikkoja, torneja tai sieltä tipahtamista? Heh… Arvaatte varmaan. Ensin äiti ajaa korkealle sillalle ja on tipahtaa sieltä..

Sitten O’hare ja apuri putoavat lentävästä zeppeliinistä rakettimoottorin kipinöidessä…

Sitten yksi korkean tolpan päässä pyöräilevä kaveri tipahtaa alas…

Sitten päähenkilöt matkaavat järjettömän korkean tornitalon huipulle hissillä…

Ja sitten sieltä tipahtaa alas ensin siemen ja sitten kaikki tyypit.

He laskeutuvat Chalet-nimisen talon eteen, jolla viitataan tuntureissa oleviin talotyyppeihin (viittaus toiseen korkeaan paikkaan).

Ja täältä he lähtevät syöksymään taas alaspäin…

Myöhemmin näytetään vielä, kuinka O’haren patsaasta putoaa pää. Torni-kortti ihan pikkasen överi-selkeästi 🙂

Kortti 17: Tähti

Kortissa nähdään nainen kaatamassa vettä veteen ja vettä maahan. Vesi kuvaa alitajuntaa ja maa tietoista mieltä. Molempien aivolohkojen tulee toimia, jotta päästään eteenpäin “narrin tarinassa”. Elokuvassa päähenkilöt löytävät kylän keskeltä paikan, johon puun voi istuttaa. Mummo tekee kaivurilla reiän maahan, jotta he saavat oikean mullan näkyviin. Audrey yrittää myös selittää kyläläisille miten puu toimii. Hän kertoo Photosynteesistä.

Photosynteesissä on kyse suunnilleen samanlaisesta asiasta, joka tähti-kortissa kuvataan tietoisuuteen liittyen. Auringonvalo ja vesi yhdistyneenä, hiilidioksidi muuttumassa hapeksi jne… Esoteerisellä tasolla puhutaan alitajunnasta ja tietoisesta mielestä. Voi olla, että leffasta olisi löytynyt tähän jotain vielä parempaakin viittausta, mutta en nyt ruvennut sitä niin penkomaan, kun homma alkaa olemaan jo niin selvää pässinlihaa muutenkin. Kertokaa, jos löydätte parempia yhteyksiä.

Kortti 18: Kuu

Kuu on illuusion kortti. Taivaalla näkyy auringon valoa hohtava kuu. Vedestä nouseva rapu kuvasi muistaakseni heräävää tietoisuutta.

Elokuvassa O’hare yrittää pelotella ihmisiä siitä kuinka vaarallisia puut ovat. Kyläläiset elävät täydellisen illuusion vallassa eivätkä ole edes koskaan nähneet kylän muurien ulkopuolella olevaa todellisuutta. Niinpä Ted ohjaa valtavan keltaisen työkoneen (kuu symboli jo itsesään) päin kaupunkia ympäröivää muuria.

Ted aukaisee muuriin aukon ja kyläläiset näkevät millaisessa illuusiossa he ovat eläneet.

Kortti 19: Aurinko

Kortti kuvaa onnistumista ja siinä nähdään pieni poika loistavan auringon alla. Elokuvassa Ted onnistuu tehtävässään ja kyläläiset alkavat uskoa häneen. Kaikki kylän asukkaat alkavat laulamaan puiden kasvattamisesta ja valo tulvii heidän keskuuteen. Yksi perhe laulaa heidän hohtavasta pojastaan (jolla on vain uikkarit jalassa). Suoraan kortista.

Ted saa myös suukon rakastamaltaan Audreyltä. Kaikki riemuitsevat ja laulavat “Let it grow”. Jopa vanha erakko rikkoo laudoitetun ikkunansa kirveellä ja näkee ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin auringon valon.

Kortti 20: Tuomio

Kortissa nähdään enkeli soittamassa torvea ja kuolleet heräämässä arkuistaan. Elokuvassa erakko kävelee ulos talostaan ja näkee kuinka Lorax palaa taivaasta maan päälle. Kuolleiden puiden tilalle alkaa kasvaa uusia versoja ja elämä alkaa taas kukoistamaan. Suoraan kortista.

Kortti 21: Maailma

Maailma-kortti kuvaa syklin päättymistä. Siinä on viisauden jumalatar Sofia ja narri on saapunut matkansa päähän.

Olin hieman huolissani elokuvan tässä kohdassa, koska elokuva oli päättymässä eikä viimeistä korttia ollut vielä löytynyt. Kunnes tajusin katsoa lopputekstejä.

Niinpä niin.. Sieltä löytyi lukuisia viittauksia korttiin, siinä näkyvän seppeleen pyöreään muotoon sekä neljään hahmoon kortin laidoissa. Sitten aloin vielä kuuntelemaan biisiä, joka lopputekstien aikana soi. Siinä lauletaan “Celebrate the World”. Niin – kortin nimi on World.

Narrin matka: Lorax, osa 2

Tämä on jatko juttusarjan edelliselle osalle.

Kortti 7: Sotavaunut

Tämä kortti kuvaa sotavaunuja. Joissain pakoissa nähdään hevosvaunut. Nykypäivän vastine tälle kortille on auto tai muu moottoroitu ajoneuvo. Narri on kortissa lähtenyt matkalle ja kaupunki näkyy jäävän hänen taakseen. Takana näkyy myös kaupunkia ympäröivä vallihauta.

Elokuvassa Ted jättää kaupungin taakseen ja lähtee pitkälle matkalle etsimään Once-leriä, joka voisi antaa hänelle puun siemenen.

Kaupungin edustalla on myös vallihauta, jonka Ted ylittää. Alkaa pitkä matka kohti tuntematonta.

Lopulta hän tapaa Once-lerin, joka alkaa kertomaan tarinaa omasta matkastaan. Hänkin oli aikoinaan huoleton matkalle lähtijä. Hän kertoo kuinka hyppäsi vaunuihin ja matkusti pois kotoaan. Taas suoria viittauksia korttiin.

Elokuvassa näytetään vielä kuinka hänen kotiväki vain nauroi hänen lähtiessään. He eivät uskoneet Once-lerin matkan onnistuvan. Tässä kohtauksessa on hyvä huomata, että Once-lerin kotiin jää samoja tarot-hahmoja (äiti, isä, kaksoset jne.)

Once-ler kertoo tarinaa omasta pitkästä vaunu-matkastaan, joka päättyy kun hän löytää paratiisinomaisen paikan, jossa kolme kalaakin laulavat, karhut syövät marjoja suoraan puusta jne.

Kortti 8: Voima

Kortin teema on voima ja rohkeus. Siinä nähdään nainen ja leijona. Elokuvassa Once-ler kertoo kaataneensa yhden puun, jonka jälkeen taivas repesi ja salama iski puun kantoon (voima). Sen jälkeen kannosta tuli esiin puiden suojelija, oranssi Lorax.

Lorax ja Once-ler päätyvät taistelemaan siitä saako Once-ler jäädä metsään. Lorax sanoo, että kaikki luonnon voimat tulevat varmistamaan, että hän ei jää metsään. “All the forces of nature…” Niinpä. Joissain pakoissa korin nimi on “Force”. Lorax on myös oranssi metsänvartija, jolla viitataan leijonaan, joka on kortissa. Leijona on myös kortin astrologinen vastine.

Once-ler ei kuitenkaan pelkää Loraxia ja jää jääräpäisesti metsään asumaan.

Tämän jälkeen näytetään vielä kuinka Ted palaa kotiin ja on seuraava päivä (sunnuntai). Sunnuntai on saanut nimensä auringosta (sun). Aurinko on myös leijonan hallitseva planeetta. O’hare uhkailee poikaa ja kieltää häntä lähtemästä uudelleen kaupungin ulkopuolelle. Poika on kuitenkin rohkea ja uhmaa kieltoa. Taas viittauksia korttiin.

Kohtauksessa nähdään myös mielenkiintoinen viittaus astrologiaan ja numerologiaan. Takana näkyy pizzeria, jonka nimi on J&K. Numerologiassa J=1 ja K=2. Pizzalla viitataan usein elokuvissa eläinrataan, joka muodostuu 12 “siivusta”.

Kortti 9: Erakko

Kortissa nähdään vuoren päällä vaeltava erakko silmät suljettuna. Elokuvassa Ted palaa vuoren huipulle, jossa arakoitunut Once-ler asuu yksin mökissään.

Once-ler jatkaa kertomustaan siitä kuinka jäi metsään asumaan yksinään. Tarinassa tulee kohtaus, jossa hän kertoo myös päätyneensä jokeen kellumaan nukkuessaan. Tämäkin tuntuu olevan viittaus korttiin, jossa erakko näyttää melkein nukkuvalta.

Elokuvassa muuten viitataan aika moneen kertaan isoon ja pieneen karhuun. Tässäkin kohtauksessa Tedin mukaan päätyy pikkukarhu. Tämä on tulkinani mukaan viittaus ison karhun ja pienen karhun tähdistöön, josta oli juttua EES-blogissa. Kortin erakolla on lampussaan daavidin tähti, joka valaiseen hänen seuraavaa askeltaan yksinäisellä matkalla.

Kortti 10: Kohtalonpyörä

Kohtalonpyörä kuvaa vähän samaa kuin “onnenpyörä”. Joissain tarot-pakoissa onkin keskellä lady fortunan kuva. Elokuviin yleensä kätketään jotain pyöreää tai onnen kääntymiseen viittaavaa, jos halutaan viitata tähän korttiin.

Noh.. tässä elokuvassa Once-ler päätyy ensin “Greenville Circle” nimiselle torille ympyränmuotoiselle lavalle myymään tuotteitaan, mutta kaikki vain heittävät häntä tomaateilla. Hänen onnensa ei ota kääntyäkseen.

Näytetään myös kuinka pikkukarhu nukkuu pyöräen lampun päällä ja pudottelee pyöritä sylkipisaroita.

Once-lerillä on pyöreä kello, joka näyttää 10 yli 10.

Muut metsänasukkaat syövät itsensä tässä kohtaa ihan pallon muotoisiksi.

Once-ler syöttää kavereilleen pyöreitä lettuja (yllätys!)

Tulee myös viittaus peliin ja onneen korttipelin muodossa.

Lopulta Once-lerin onni kääntyy (kohtalonpyörä), kun hänen tuotteestaan tulee hitti – pään ympärille kietaistava “tarvis”. Hetken päästä valtava ihmisjoukko ryntää metsään ostamaan näitä ja Once-lerin onni kääntyy lopullisesti. Hänestä tulee upporikas hetkessä.

En pysynyt edes kärryillä kuinka monella tavalla viitattiin Kohtalonpyörä -korttiin symbolisesti 🙂

Kortti 11: Oikeudenmukaisuus

Kortti kuvaa oikeudenmukaisuutta ja tekojen oikeellisuutta. Elokuvassa näytetään ensin kuinka Audrey kantaa pitkän matkan kahta maalipurkkia kotiinsa (viittaus vaakaan) ja huomaa, että hänen tekemä puumaalaus on pyyhitty pois (viittaus epäoikeudenmukaisuuteen).

Tämän jälkeen Once-ler jatkaa kertomustaan siitä miten hän sokeutui rahanhimosta. Tulee lukuisia viittauksia vaakaan ja oikeudenmukaisuuteen.

Lorax yrittää muistuttaa Once-leriä, että hän on tehnyt lupauksen ja nyt rikkonut sen. Once-ler esittää pitkän laulun, jossa hän kysyy onko hän muka paha vai hyvä. Viittaus punnitsemiseen ja tuomitsemiseen. Onko hänellä oikeus kaataa kaikki puut? Koko pitkä kohtaus on suoraan kortista.

Kortti 12: Hirtetty

Hirtetty-kortissa nähdään mies roikkumassa pää alaspäin puusta. Hän katselee asioita erilaisesta näkökulmasta. Elokuvassa Once-ler tajuaa viimein mitä hän on mennyt tekemään. Kun metsän viimeinen puu kaatuu, hänellä ei enää ole raaka-aineita rakentaa uusia tuotteita. Hän on hirttänyt itsensä puuhun. Elokuvan tässä kohdassa Once-lerillä on myös kaulassaan kravatti (hirttosilmukka-symboli). Maailma on muuttunut synkäksi erämaaksi hänen ympärillään.

Hirtetty-korttiin (pää alaspäin -teemaan) viitataan ovelasti eikä sitä kaikki välttämättä huomaa. Ensin näytetään mainos-kuvaa, jossa on Once-lerin kuva…

…Sitten mainos repeytyy juuri siitä kohdasta, jossa on hänen kuvansa – ja juuri se kohta kääntyy ylhäältä alas. Tämän jälkeen Once-ler roikkuu mainostaulussa ylösalaisin. Hän näkee nyt asiat eri näkökulmasta kuin ennen.

Samassa kohtauksessa näytetään kuinka O’hare katsoo mainostaulua ja saa idean omalle bisnekselleen hänen työkaverin pohtiessa mikä lieneekään seuraava hittituote.

Tässä vaiheessa O’hare on siis tavallinen duunari (mainosten liimaaja), mutta hänkin oppii nyt katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta ja tästä alkaa hänen tiensä kylän rikkaimmaksi mieheksi (joka taas puolestaan tulee rahan sokaisemaksi).

Kortti 13: Kuolema

Kortissa nähdään kuolema, jonka edessä kuninkaatkin ovat voimattomia. Elokuvassa metsän viimeinenkin puu on kaadettu, jonka jälkeen metsän suojelija Lorax “kuolee” ja siirtyy taivaaseen.

Hän jättää paikalle kivisen “pedin”, jossa lukee “Unless”

Tästä tulee mieleen tietysti koiran peti. Tässä vaiheessa aloin miettimään sitä, että toisella symboliikan tasolla Lorax saattoi kuvata myös tämän Once-lerin (narrin) koiraa eli sielun opasta. Tällä tavalla ajateltuna olisi ihan luontevaa, että elokuva alkoi Loraxin puheella.

Lue juttusarjan seuraava osa ››

Aatos Erkko ja maailmanlaajuinen eliitti

Ei ole kauaa siitä, kun tällaisista asioista puhuvat leimattiin salaliittoteoreetikoiksi. Nyt samoista asioista luetaan Aatos Erkon elämänkerrasta. Kannattaa kuunnella loppuun asti, sillä vasta puolen välin jälkeen homma menee todella kiinnostavaksi. Itse kuuntelen tällaisia pitkiä höpinöitä muuten hieman nopeutettuna. Youtubessa saa sieltä hammasrattaan alta valittua toistonopeuden…