Kummajuttu -blogi keskittyy ilmiöhin, jotka ovat tavalla tai toisella kummallisia. Korona-virus (COVID-19) ja varsinkin sen seuraukset tippuvat tähän kategoriaan täydellisesti.
Mutta miten käsitellä asiaa, joka on vielä ”liian lähellä”, jotta siitä voisi tehdä mitään johtopäätöksiä? Tällä hetkellä emme voi nähdä metsää puilta, koska tilanne on ns. päällä. Myrskyn silmästä on vaikeaa hahmottaa mitä koko myrskyrintaman alueella tapahtuu ja mitkä ovat sen vaikutukset koko sen kulkureitille.
On kuitenkin täysin mahdollista, että joku tai jotkut tahot pystyvät jo nyt näkemään tilanteen kauempaa tai jopa ohjaamaan kriisiä haluttuun suuntaan omien päämääriensä saavuttamiseksi. En väitä, että näin olisi, mutta tämäkin mahdollisuus on hyvä pitää mielessä. Monet varmasti muistavat 9/11 -iskut ja sitä seuranneen paniikkitilan sekä sen miten järjettömästi ihmiset käyttäytyivät, kun heitä tarpeeksi peloteltiin.
Itselläni on käynyt mielessä seuraavat kysymykset Koronaan liittyen:
Voidaanko korona-kriisiä käyttää käyttää ns. problem, reaction, solution -menetelmän työkaluna? Mikä voisi olla sellainen päämäärä, jonka tavoittamista tällainen epidemia voisi edistää? Vaikka kriisi ei itsessään olisi tarkoituksella luotu niin aina on mahdollista, että opportunistit käyttävät sitä omiin tarkoituksiinsa. Kriisien varjolla saadaan usein läpi asioita, jotka ilman kyseistä kriisiä ei mitenkään olisi olleet hyväksyttävissä.
Mitkä ovat kriisin psykologiset vaikutukset pitkällä aikavälillä?
Laajeneeko typerä laumakäyttäytyminen ja ryhmäajattelu vessapaperin, vehnäjäuhojen ja tonnikalan hamstrauksesta myös laajempiin joukkoihin ja aiheisiin? Joku foliohatun omistaja voisi jo nähdä painajaisia pakkorokotuksista, joiden toteutumisesta kansalaiset itse pitävät huolen ryhmäkurin ja rynnäkkökivääreiden avulla…
Vaikuttaako kriisi ja sen aikana tehdyt rajoitukset (poikkeustilat, rajojen sulkemiset, karanteenit jne) psykologisesti niin, että ihmiset alkavat pitämään vapauksien rajoittamista hyvänä ja hyväksyttävänä asiana korona-kriisin jälkeenkin (esim. ilmastonmuutokseen tms. liittyen)?
Palaako vapaa liikkuvuus ja lentomatkustusmahdollisuudet kriisin jälkeen entiselleen? Ja miten käy lentomatkustuksen hinnoille? Ja yleisesti kaikkien muidenkin tuotteiden ja palveuiden hinnoille..?
Keskittyykö taloudellinen ja poliittinen valta kriisin myötä entistä enemmän pienelle ”eliitille”? Miten se tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan paikallisesti ja globaalisti?
Kuinka moni pieni ja keskisuuri yritys tulee kaatumaan tai ajautumaan osaksi jotain isompaa yritystä?
Voitaisiinko koko maailman (velkapohjaista) talousjärjestelmää olla ajamassa koronan varjolla ”hallitusti” alas tai muuttamassa sitä radikaalisti? Monethan ovat pitäneet nykyistä järjestelmää täysin mahdottomana yhtälönä ja povanneet sen kaatumista jo vuosikymmeniä…
Millä tavalla ilmastonmuutos-keskustelu palaa takaisin tapetille, kun korona-paniikki jossain vaiheessa hiljenee? Tullaanko ilmastonmuutos ja korona -teemat yhdistämään jollain tavalla?
Ja loppuun vielä linkki opettavaiseen ”5 apinaa” -tarinaan:
7 kommenttia artikkeliin ”Koronamyrskyn silmässä”
Agreed to disagree. On toki selvää että tietyt ”Ordo ab chaos”-tahot pyrkivät kääntämään tämänkin tilanteen omaksi edukseen, mutta mittavankin kotivaran haalimisessa ja pahimpaan varautumisessa ei ole mitään hävettävää. Koronavirus on aivan eri kaliberin tauti kuin vaikkapa sikainfluenssa. Sairastuneista 10-20% tarvitsee tehohoitoa, kuolleisuus nousee helposti 5% yläpuolelle, ja henkiin jääneistäkin jopa 75% kehittää keuhkofibroosin. Ja tämä siis siinä tilanteessa, kun terveydenhuollon resurssit eivät vielä ole kyykänneet. Ilman modernia lääketiedettä nuo luvut olisivat vieläkin pahemmat. Kaiken kukkuraksi tauti leviää huomattavasti helpommin kuin tavallinen flunssa: tarttuvuutta kuvaavan R0:n on arvioitu olevan jopa nelosen luokkaa, ja virus säilyy ilmassa tartuntakykyisenä jopa useamman tunnin ajan. Erilaisilla pinnoilla puhutaankin sitten jo päivistä.
Suomessakin käyttöön otetut toimenpiteet ovat oikeita, mutta ne tulevat ikävä kyllä kaksi kuukautta liian myöhään. Nyt kun virus on levinnyt lähes jokaiseen maailman valtioon, on siitä eroon pääseminen käytännössä mahdotonta. Vaikka viettäisimme seuraavat kuusi kuukautta kukin omissa oloissamme, riittäisi yksikin huomaamatta jäänyt tautitapaus jossakin Amazonian periferialla käynnistämään koko pandemian uudelleen. Toisin sanoen niin kauan kuin toimivaa rokotetta ei saada kehitettyä, ovat kaikkein järeimmätkin sulkutoimenpiteet vain vääjäämättömän lykkäämistä. Rokotteen kehittämiseen ja jakeluun taas menee maltillistenkin arvioiden mukaan vähintäänkin puolitoista vuotta, ja kiitos koronaviruksen erityisominaisuuksien, on hyvinkin mahdollista ettei toimivaa rokotetta kyseistä tautia vastaan tulla koskaan kehittämään.
Omat tonnikalasäilykkeeni ostin jo tammikuussa, ja voin sanoa etten ole katunut päätöstäni hetkeäkään. Lähinnä harmittaa se, että naiviudessani ostin ruokaa vain muutaman kuukauden tarpeisiin, sillä koronaviruksen mukanaan tuomat poikkeusolot tulevat mitä luultavimmin varjostamaan elämäämme paljon pidemmän aikaa.
jonikorianteri
Mä olen eniten huolissani taloudellisista vaikutuksista. Yrittäjä-taustalla katselen tilannetta aika erilaisesta vinkkelistä kuin säännölliseen palkkaan tottuneet. Vessapaperihamsterit on sitten ihan oma ihmisluokkansa 😀 Säilykkeiden varaamisessa ei varmaan mitään pahaa, jos kaapeissa tila riittää. En tosin ymmärrä miksi tammikuussa olisi pitänyt ostaa kolmen kuukauden safkat kun kaupat eivät nyt maaliskuussakaan vielä ole missää maassa käsittääkseni suljettu. Itse käyn kaupoilla päivittäin.
Prisoner
Itse pyrin pelaamaan varman päälle, ja olemaan menemättä minnekään. Vaikka riski pöpön tarttumisesta kauppareissun yhteydessä olisikin vaikkapa vain prosentin luokkaa, on sekin melko hälyttävä, kun otetaan huomioon tautiin liittyvät epävarmuustekijät. Toistaiseksi tiedämme varmuudella vain sen, että kuolleisuus on suhteellisen korkea (WHO:n tämänhetkinen arvio 3.5%, Italiassa toteutunut +7%). Tämän lisäksi keuhkofibroosi tarkoittaa käytännössä sitä, että suurimmalla osalla hengissä selvinneistäkin on edessään suhteellisen raju elämänmuutos, jossa esimerkiksi kerrostalon rappujen ylös käveleminen tuntuu cooperin testiltä. Ja nämä ovat vasta taudin välittömiä seurauksia. Pitkäaikaisvaikutuksista sairastuneiden terveydelle on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa vielä mitään, sillä olemme olleet taudin kanssa tekemisissä vasta muutamia kuukausia. Toisin sanoen tiedämme varmuudella vasta sen, että tilanne on paha. Mutta kuinka paha, se selviää vasta vuosien kuluttua, kun dataa ja pidempiaikaisempia tutkimuksia alkaa olla saatavilla.
Tietysti kaikki saavat käydä kaupassa juuri niin usein kuin itse haluavat, mutta tilastojen valossa jokainen kauppareissu lisää riskiä omasta sairastumisesta. Koska viruksen itämisaika on jopa useita viikkoja, ja koska oireettomatkin kantajat kykenevät tartuttamaan ympärillään olevia, on käytännössä mahdotonta tietää, saako tartunnan tutulta kassatädiltä, maksupäättestä tai vaikkapa käteisenä annetuista vaihtorahoista. Omasta mielestäni suhteellisen alhaisenkaan riskin ottaminen oman ja läheisteni terveyden kustannuksella ei ole kauhean houkutteleva ajatus, jos se vain on jotenkin mielekkäästi mahdollista välttää. Siksi olen itse perheineni päättänyt pysyä visusti kotona. Toki tiedostan etteivät kaikki pysty tekemään etätöitä, mutta ihan jo turhia kauppareissuja karsimallakin pystyy pienentämään omaa tartuntariskiään. Enkä oikein näe mitä haittaakaan siitä olisi?
jonikorianteri
Aika rankkaa varmaan tollanen eristäytyminen. Pitääkö siellä sisällä sitten kökötellä rokotteen valmistumiseen asti?
Prisoner
No itse asun onneksi maatilalla, niin ei tarvitse ihan neljän seinän sisällä kökötellä kuitenkaan 😀 Sitä en osaa ollenkaan arvioida, kuinka pitkään täällä aion piileskellä, mutta jatkuvasti seurailen eri lähteistä tilanteen kehittymistä. Tilanne on kuitenkin tammikuun jälkeen muuttunut todella nopeasti, joten en osaa ollenkaan sanoa, miltä maailma seuraavien kahden kuukauden kuluttua näyttää. Kuinka moni olisi kaksi kuukautta sitten uskonut eilispäivän uutisia todeksi?
Toivotaan parasta, mutta suosittelen varautumaan myös hieman vähemmän miellyttäviin skenaarioihin. Pahinta mitä ylimitoitetusta varautumisesta voi seurata on kuitenkin se, ettei tarvitse hakea vessapaperia ihan niin pian kaupasta uudestaan. Ja sen kanssa pystyn kyllä elämään 😀
jonikorianteri
Myös James Corbett on miettinyt samoja teemoja: https://youtu.be/UaDiZjOKeTg
Prisoner
https://yle.fi/uutiset/3-11279055
”Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.”
Prisoner