Edellisessä juttusarjan osassa mainitsin, että voisin mahdollisesti joskus myöhemmin kertoa mitä tapahtui sen jälkeen, kun olin sen podcastin nauhoittanut. Nyt on ehkä sopiva aika kertoa siitä muutamalla sanalla.
Ensinnäkin… se mitä tein yli puolen vuoden ajan ennen tuon podcastin nauhoitusta, oli intensiivistä varjotyötä eli oman varjopuoleni työstämistä. Carl Jung näki varjotyön ja varjon integroinnin osana suurempaa individuaatioprosessia. En ala tässä selittämään Jungin teorioita sen tarkemmin, mutta voin kerätä tämän jutun loppuun tai kommenttikenttään jotain linkkejä aiheeseen liittyen.
Kaikki aiemmin tänä vuonna tekemäni varjotyö ei kuitenkaan olisi sellaisenaan riittänyt vaan sen piti myös manifestoitua jollain tavalla eli se oli pakko ns. päästää ulos. Ne kaksi tapaamista, joista aiemmassa kirjoituksessa kerroin, oli tässä mielessä todella tärkeitä, mutta vasta sen pidemmän podcastin tekeminen antoi mahdollisuuden sanoa kaikki ääneen ja sitä kautta tuoda varjotyöprosessi viimein kunnolla päätökseen. Sillä kuuliko podcastin yksi, neljä vai useampi ihminen, ei ollut prosessin kannalta mitään merkitystä. Tärkeintä oli se, että kaiken sai sanottua ääneen ja että juuri tietyt oikeat ihmiset tulivat tietoisiksi siinä puhumistani asioista. Itse asiassa se henkilö, jolle aloin podcastia alunperin tekemään (tai siis sillä hetkellä luulin tekeväni) ei omien sanojensa mukaan edes kuunnellut koko nauhoitusta… mutta silläkään ei ollut mitään käytännön merkitystä. Tietoinen mieli on pelkkä ohut huntu valtavan alitajunnan meren päällä ja omat tietoisen mieleni kehittämät syyt kyseisen tallenteen tekemiselle olivat pelkkää sumuverhoa. Todelliset syyt olivat visusti alitajuntani kätköissä.
Ennen kuin tein päätöstä podcastin luovuttamisesta kuunneltavaksi kenellekään, kävin tapaamassa vielä kolmatta henkilöä. Tuon kolmannen henkilön tapaaminen osoittautui yhdeksi elämäni merkittävimmistä hetkistä, josta käynnistyi lievästi ilmaistuna käsittämättömien tapahtumien ketju. Tai oikeastaan ne tapahtumat olivat alkaneet jo paljon aiemmin, mutta tuo tapaaminen kiihdytti asioiden etenemistä valtavasti ja antoi monelle jo aiemmin tapahtuneelle oudolle asialle merkityksen ja kontekstin.
Syy miksi kävin tuota kolmatta henkilöä tapaamassa oli se, että hän oli myös yksi niistä ihmisistä, jotka olin 90-luvulla jättänyt taakse kipeällä tavalla ja johon varjotyöni vahvasti liittyi. Tehdessäni podcastia, tein tietoisen valinnan ja jätin tämän kyseisen henkilön kokonaan pois tarinasta. Sisällytin siihen vain ne kaksi muuta henkilöä (joita olin siis jo käynyt tuossa vaiheessa tapaamassa). Selitin asian itselleni tuolloin niin, että olin muka jo käsitellyt tähän kolmanteen henkilöön liittyvät asiat 14 vuotta aiemmin. Nyt jälkikäteen ymmärrän, että se ei ollut totta vaan minun oli ollut pakko jättää hänet siitä pois, jotta pystyin kohtaamaan hänet neutraalisti myöhemmin äänityksen tehtyäni. Eli tietoinen mieleni oli jälleen tehnyt (tai selittänyt) jotain asioita omalla tavallaan, joka jälkeenpäin osoittautui pelkäksi savuverhoksi todellisten syiden rinnalla – syiden, jotka olivat oikeasti piilossa alitajunnassa.
Varmuus siitä, että minun tuli mennä tapaamaan tätä kolmatta henkilöä, tuli erilaisten synkronisiteettien kautta. Esimerkiksi eräänä päivänä mietin pitäisikö podcastista kertoa tuolle kyseiselle henkilölle ja juuri sillä hetkellä huomasin kellon olevan 11:11. ”Sattumat” noihin numeroihin liittyen ovat olleet itselleni todella merkittäviä, joten pidin sitä eräänlaisena vahvistuksena sille, että juuri niin minun tulisi toimia. Ja tuo oli siis vain yksi esimerkki. Oikeasti niitä sattumia oli useampia ja ne tapahtuivat juuri sellaisilla hetkillä kun mietin kyseistä henkilöä. Kyse oli siis intuition (alitajunnan) kuuntelemisesta ja nuo sattumat (synkroonisiteetit) vain lisäsivät juuri sopivalla tavalla varmuutta siitä miten kannattaisi toimia.
Tuo kolmannen ihmisen tapaaminen oli äärimmäisen merkittävä. Olin kerännyt itselleni listan kysymyksiä, jotka halusin häneltä kysyä. Tarkoitukseni oli jollain tavalla saada varmuus siitä, että muistan 90-luvulla tapahtuneet asiat oikein ennenkuin luovutan podcastia muiden kuunneltavaksi. Keskustelun aikana kävi kuitenkin ilmi, että oma tietoinen mieleni oli sivuuttanut kokonaan tietyt asiat, joita tuo kyseinen henkilö oli minulle 3 kk aiemmin kertonut. Eli olin ollut autuaan tietämätön tietyistä merkittävistä asioista, joista hän oli aiemmin puhunut. Kaiken tapahtuneen jälkeen en voi kuin uskoa, että tällä ”tietämättömyydellä” oli myös joku merkitys ja syy. Jos tietoinen mieleni olisi rekisteröinyt ne kuulemani sanat silloin 3 kk aiemmin, asiat eivät välttämättä olisi edenneet siten kuten ne olivat. En välttämättä olisi koskaan tehnyt koko podcastia tai ainakaan en olisi tullut puhumaan siitä tuolloin hänelle.
En voi tähän kirjoitukseen sisällyttää kaikkea mitä tuon tapaamisen jälkeen tapahtui, mutta vakuutan, että monet näistä tapahtumista ovat olleet todella käsittämättömiä. Puhutaan niin suurista ”sattumista”, ettei oma käsityskykyni enää ole meinannut niihin riittää, vaikka synkronisiteetti on ilmiönä itselleni tuttu jo vuosien takaa (oikeastaan siitä asti kun aloitin tätä blogia kirjoittamaan 14 vuotta sitten). Jotkut viimeisen puolen vuoden aikana tapahtuneista asioista ovat olleet myös sen tasoisia, että ne voisi tulkita yliluonnollisiksi. Monet varmaan muistaa Pulp Fiction -elokuvasta kohtauksen, jossa kaksi gansteria selviää kuin ihmeen kaupalla luotisateesta. Samuel L. Jacksonin esittämä Jules-hahmo toteaa kyseessä olleen ns. jumalainen väliintulo (Divine Intervention). Jotain sen kaltaista koen itsekin kohdanneeni, mutta se ”väliintulo” ei ole ollut yksittäinen tapahtuma vaan sarja uskomattomia tapahtumia. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisin tullut uskoon vaan sitä, että olen päässyt todistamaan jotain sellaista, joka on hyvin konkreettisesti osoittanut, että tämä meidän arkinen materiaalinen maailma on pelkkää ohutta pintaa syvemmän psyykkisen, arkkityyppisen ja ehkäpä jopa henkisen todellisuuden rinnalla.
Tuohon kokemaani ”outojen sattumien sarjaan” on sisältynyt mm. tiettyjen ihmisten ilmestyminen luokseni todella erikoisilla hetkillä. Lisäksi se mistä he ovat alkaneet puhua, on liittynyt juuri sellaiseen asiaan, jota olen sillä hetkellä sisäisesti käsitellyt. Jotkut näistä kohtaamisista on ollut sellaisia, että niiden ei olisi pitänyt olla edes mahdollisia (oven on esim pitänyt olla lukossa, mutta silti ovi on auennut kyseisten henkilöiden tullessa sisään). Kerran tapasin henkilön, joka tuli puhumaan minulle tietämättä kuka olin. Keskustelun jälkeen selvisi, että kyseinen henkilö on entinen tuttuni 90-luvulta, joka myös esiintyy niillä VHS-kaseteilla, joita olin juuri digitoinut. Sattumiin on lukeutunut myös jäätävä määrä 11:11 -numeroiden näkemistä juuri merkittävillä hetkillä. Ja tätä on tapahtunut todella pitkään (kuukausitolkulla) ja toistuvasti. Lisäksi on ollut erikoisia oivalluksia siitä miten tietyt menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat tapahtuneet juuri tietyissä vuosisykleissä. Outoihin tapahtumiin on sisältynyt myös mystisiä esineiden katoamisia sekä erikoisia minulle sattumalta luovutettujen esineiden yllättäviä syvempien merkitysten selviämistä. On tapahtunut myös tietoteknisten laitteiden itsestään käynnistymisiä ja sammumisia juuri tietyillä merkittävillä hetkillä.
Tiedän, että tämä kaikki voi luettuna kuulostaa tarkoitusten tahalliselta etsimiseltä tai liioittelulta, mutta todellisuudessa asia on päinvastoin. En pysty kaikesta edes kertomaan. Jotain hyvin merkittäviä outoja asioita on tapahtunut myös tiettyjen henkilöiden itsemurhiin liittyen.
Lista tapahtuneista asioista on todella pitkä. En pidä täysin mahdottomana sitä, että jonain päivänä kertoisin kaiken noista ”sattumista” esim. uuden podcastin muodossa, mutta en kyllä tiedä miten voisin sen tehdä paljastamatta kenenkään henkilöllisyyttä. Eikä itselläni tällä hetkellä olisi edes aikaa moiseen.
Vaikka tämä pintapuolinen kuvailu saattaa kuulostaa sekavalta, ei mikään tapahtunut ole ollut pelkkää ”kummien juttujen” sekasortoista kaaosta. Kaikki on liittynyt tavalla tai toisella siihen kolmanteen henkilöön, jota kävin tapaamassa. Tuo kyseinen henkilö on jostain kummallisesta syystä ollut läsnä elämässäni kaikissa sen merkittävissä henkisen kasvun vaiheissa enkä todellakaan enää usko, että se olisi sattumaa. Mitä se sitten on? Noh, siitä on parikin teoriaa, joista kerron ehkä joskus myöhemmin.
Kiitos kaikille varjotyöprosessiini tavalla tai toisella osallistuneille ja etenkin heille, jotka ovat minua sen aikana tukeneet!
Jotain sekalaisia linkkejä aiheen tiimoilta:
Aiheesta suomeksi: https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2018/01/astro-teologia-osa-35-helvetti.html
Jätä kommentti